Ukrainaan helmikuussa hyökänneet Venäjän joukot ovat itävaltalaistutkija Gustav Gresselin mukaan menettäneet aloitteen taistelukentällä.
”Osittaisesta” liikekannallepanosta huolimatta Venäjän armeijalla kestää hänen mukaansa vähintään ensi kevääseen ennen kuin se voi edes yrittää temmata aloitteen takaisin itselleen.
Kremlin väläyttelemä tulitauko merkitsisi vain väliaikaista taukoa, jonka aikana Venäjä varustautuisi uudelleen – ei suinkaan rauhaa, European Council on Foreign Relations -ajatushautomossa työskentelevä tohtori Gressel kirjoittaa tuoreessa artikkelissaan.
– Venäjän iskut, jotka tähtäävät Ukrainan taloudellisen kestokyvyn rampauttamiseen, ovat vahva muistutus siitä, että kyse on pitkästä sodasta. Lähiaikoina se ei ole ohi, hän toteaa.
Länsi on hänen mukaansa sopeutunut tähän tosiasiaan hyvin hitaasti. Hyökkäyssodan alusta lähtien aseapua Ukrainalle on annettu reaktiivisesti ja kehittyneiden asejärjestelmien toimituksia on pantattu siihen saakka, kunnes Venäjän häikäilemättömyyden synnyttämä paine on käynyt hallitusten kannalta kestämättömäksi.
– Huhtikuussa järjestettiin ensimmäinen Ramsteinin konferenssi, jonka tehtävänä oli koordinoida länsimaiden puolustustarviketoimituksia Ukrainalle. Useiden vastaavien konferenssien jälkeen tilanne on edelleen odotuksia heikompi, Gressel huomauttaa.
Lahjoitukset perustuvat edelleen yksipuolisiin vapaaehtoisiin eleisiin. Maat luovuttavat kaikkea sellaista, mitä niillä sattuu olemaan varastossa ja mitä ne pitävät tarpeettomana. Tällainen malli ei kuitenkaan riitä siihen, että Ukraina selviytyisi pitkittyvästä konfliktista.
Venäjän uhka ei väisty
Kun lukuisat Nato-maat ovat viimeisten 30 vuoden ajan tinkineet puolustuksestaan, ne eivät Gresselin mukaan yksinkertaisesti kykene toimittamaan omista varastoistaan kaikkea sitä apua, jota Ukraina kipeästi tarvitsee.
– Jotta Ukrainalle voitaisiin tarjota lisää järjestelmiä, eurooppalaisten on koordinoitava keskenään nykyistä paremmin, mitä on annettavissa suurempina erinä, ja neuvoteltava korvaavista yhteishankinnoista puolustusteollisuuden kanssa, hän sanoo.
Tämä voisi hänen mielestään koskea tiettyjä taistelupanssarivaunuja, kuten saksalaisvalmisteista Leopard 2A4 -vaunua, sekä panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja, joiden päivittämisestä tai korvaamisesta on olemassa suunnitelmia eri puolilla Eurooppaa.
– Euroopan valtiot voisivat lähettää niitä Ukrainaan melko nopeasti, kunhan ne ovat korvattavissa uusilla kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin, hän toteaa.
Euroopan johtajien on nyt Gresselin mielestä korkea aika siirtyä reaktiivisista toimista pitkän aikavälin strategiseen ja sotilaalliseen suunnitteluun, sillä se ei ole välttämätöntä vain Ukrainan, myös heidän omien valtioidensa turvallisuuden kannalta. Vielä senkin jälkeen, kun Vladimir Putin joskus poistuu näyttämöltä ja sota päättyy, Venäjän revisionististen pyrkimysten taltuttaminen on hänen mukaansa lännen elintärkeä tehtävä.