Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota voi yhdysvaltalaisprofessori Andrew Michtan mielestä eskaloitua laajemmaksi konfliktiksi minä hetkenä hyvänsä. Niin tapahtuisi erityisesti siinä tapauksessa, että Vladimir Putin päättäisi iskeä Naton alueelle puolustusliiton itäisellä sivustalla.
Kun hyökkääjä ei ole kyennyt saavuttamaan voittoa taistelukentällä, Venäjän sodanjohto näyttää hänen mukaansa päättäneen varmistaa, että ukrainalaiset jäävät kylmän talven kynnyksellä ilman lämpöä, sähköä ja vettä.
– Jos jonkin valtion sodanaikainen käyttäytyminen pitäisi luokitella kansanmurhan yritykseksi, sitä olisi Venäjän toiminta Ukrainassa, Michta sanoo 1945-verkkolehden julkaisemassa artikkelissa.
Venäjän hyökkäys ei hänen mukaansa enää kohdistu vain Ukrainaa vastaan, vaan sodan laajempi taistelukenttä ulottuu nyt myös länteen.
– Puolassa sattunut ohjusvälikohtaus on tehnyt selväksi, että ellei Nato tarjoa Ukrainalle vahvempaa kykyä ohjusten torjuntaan, lentokoneita ja erityisesti pitkän kantaman aseita, riski laajemmasta sodasta, joka voisi tehdä Natosta osallisen, kasvaa entisestään, hän toteaa.
Andrew Michta on George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori.
Lännen rooli korostuu
Sodan siirryttyä neljänteen vaiheeseensa keskustelu konfliktin ”jäädyttämisestä” olisi Michtan mielestä syytä lopettaa.
Läntisten johtajien on hänen mukaansa ymmärrettävä, että Ukraina tarvitsee nykyistä enemmän länsivaltojen tukea – varsinkin aseita, jotka antaisivat Ukrainan armeijalle mahdollisuuden iskeä kohteisiin, joista Venäjä ohjuksiaan ampuu.
– Nykyisellään Venäjällä on yhä yksisuuntainen etu, sillä taistelut käydään Ukrainan alueella ja nimenomaan ukrainalainen siviiliväestö joutuu kärsimään, Michta sanoo.
Lännen aseapu ja muu tuki riittävät hänen mukaansa nykyisellään siihen, että Ukrainan armeija kykenee jatkamaan taistelua ja jopa saavuttamaan merkittäviä operatiivisia voittoja. Apu on kuitenkin riittämätöntä mahdollistaakseen voiton Venäjästä myös strategisella tasolla.
– Olemme ilmeisesti haluttomia hyväksymään sitä tosiasiaa, että vaikka Venäjän tappiot ovat vakavia, niitä ei Moskovassa vielä pidetä lamauttavina. Putinille ja hänen lähipiirilleen nykyisen strategian jatkaminen hinta perustuu sille oletukselle, että lännen päättäväinen tuki Ukrainalle alkaa horjua tulevien talvikuukausien myötä, hän toteaa.
Sodan neljännessä vaiheessa ”länsirintama” nousee hänen mukaansa entistä tärkeämpään rooliin, koska sillä, mitä eurooppalaiset hallitukset päättävät tehdä tai jättää tekemättä, on sodan lopputuloksen kannalta suuri merkitys.
