Britannian puolustusministeri Grant Shapps arvioi viime viikolla maailman siirtyneen sodanjälkeisestä ajasta uutta sotaa edeltävään aikaan.
Kielteisen kehityksen taustalla vaikuttavat Shappsin mukaan ennen kaikkea hänen sotaisiksi autoritaarisiksi maiksi luonnehtimansa Venäjä, Kiina, Iran ja Pohjois-Korea.
Samoilla linjoilla oli Naton sotilaskomitean hollantilainen puheenjohtaja, amiraali Rob Bauer, joka kehotti länttä varautumaan kahden seuraavan vuosikymmenen aikana käytävään täysimittaiseen sotaan Venäjän kanssa.
Johtopäätökset heijastelevat professori Andrew Dormanin mukaan trendiä, joka on asteittain voimistunut Britannian kansallista turvallisuutta koskevissa analyyseissa jo vuodesta 2015, jolloin kansainvälinen terrorismi ja Venäjä määriteltiin välittömiksi uhiksi. Vuoden 2021 selonteossa tähän joukkoon nostettiin myös Kiina.
Kohti uutta maailmansotaa?
Puolustusministeri Shappsin tuore lausunto herättää King’s College London -yliopistossa työskentelevän Dormanin mielestä kysymyksen, onko maailma kulkemassa kohti jonkinlaista kolmatta maailmansotaa.
Hän toteaa amerikkalaistutkija Graham Allisonin pohtineen kirjassaan Destined for War Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen yhteenoton väistämättömyyttä ja huomauttaneen, että kun johtava valtio vaihtuu, seurauksena on useimmiten sota.
– Sekä Kiinan että Yhdysvaltojen retoriikka viittaa tällä hetkellä siihen, että tämä ei tule olemaan poikkeus, ja Shapps pitää Kiinaa selvästi osana vihamielistä blokkia, Dorman sanoo Chatham House -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Myös yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori John Ikenberry on vastikään korostanut demokraattisista valtioista koostuvan lännen kamppailua Venäjän ja Kiinan kaltaisten itsevaltaisten maiden muodostamaa globaalia itää vastaan.
Se, onko edessä uusi maailmansota, ei ole Andrew Dormanin mielestä kuitenkaan varmaa.
– Yhtäältä sodan kustannukset ja molempien osapuolten väistämättömän tuhon riskit näyttävät kasvavan. Peliteoreetikkojen ja rationaalisuutta korostavien mielestä pelote ja sen kaltaiset tekijät tarjoavat edelleen mekanismin, jotka voivat joko estää tai rajoittaa väkivaltaa, Dorman toteaa.
– Samaan aikaan Shapps kuitenkin arvioi, ettei Pohjois-Korean ja Iranin kaltaisten maiden voida luottaa toimivan rationaalisesti, hän muistuttaa.