”Mielenterveyskulttuuri” on mennyt liian pitkälle ja tavalliseen elämään kuuluvia ahdistuksia luokitellaan sairauksiksi, sanoo Britannian työministeri Mel Stride The Telegraph-lehdessä.
Konservatiivipuoluetta edustavan Striden mukaan mielenterveysaiheiden korostuminen julkisuudessa on johtanut siihen, että ihmiset diagnosoivat itselleen mielenterveyden sairauksia ja ovat vakuuttuneita siitä, että heissä on jotain vialla.
Samalla sosiaalietuuksiin kuluva rahamäärä on Britanniassa paisunut ja on rikkomassa sadan miljardin punnan rajan. Laskua kasvattaa mielenterveyssyistä pitkillä sairauslomilla olevien ihmisten, etenkin nuorten, määrä.
– Vaikuttaa kuin olisimme unohtaneet, että työ on hyväksi mielenterveydelle, Stride sanoi.
Myös Suomessa mielenterveyssyistä, erityisesti ahdistuneisuushäiriöstä, johtuvien pitkien sairauslomien määrä on kasvanut. Kela maksoi mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi sairauspäivärahaa viime vuonna ennätyksellisesti yli 100000:lle suomalaiselle.
Stride sanoo lehdelle, että on kiitettävää kehitystä, että mielenterveyteen suhtaudutaan avoimemmin ja että apua on paremmin saatavilla, mutta on vaarana, että asiassa mennään äärimmäisyyksiin.
– Riskinä on, että määrittelemme normaaleja elämään kuuluvia ylä- ja alamäkiä sairauksiksi, minkä vuoksi lannistamme ihmisiä ja lopulta kasvatamme etuuslaskua.
Suomessa samasta asiasta on puhunut esimerkiksi psykoterapeutti Maaret Kallio, joka muistutti Helsingin Sanomissa joulukuussa, että vastoinkäymiset ovat osa elämää, eikä hyvä mielenterveys tarkoita sitä, että ihmisen tulisi tuntea joka hetki onnellisuutta.
Striden mukaan ”alakuloa kokevat” saavat myös lääkäreiltä liian automaattisesti lausuntoja, ettei henkilö ole kykenevä minkäänlaiseen työntekoon.
Ministeri myöntää, että aihe on herkkä. Rehellistä keskustelua tulee silti pystyä käymään.
– Tämä on liian tärkeää ihmisille ja heidän tulevaisuudelleen, liian tärkeää hyvinvointijärjestelmämme toimivuudelle ja liian tärkeää taloudelle, että vain sivuuttaisimme sen.
Britanniassa on 9,3 miljoonaa työikäistä, jotka eivät ole töissä tai eivät hae töitä, ja määrä on pompannut 700000 ihmisellä pandemian jälkeen. Myös pysyvästi työkyvyttömiksi luokiteltujen ja sitä kautta suurinta korvausta nostavien määrä on kasvanut, ja päätöksissä mielenterveyssyyt ovat keskeisessä roolissa.
Striden mukaan tätä ohjeistusta tullaan muuttamaan ja jatkossa vain vakavimmat mielenterveysongelmat ovat peruste, jolla töitä ei enää koskaan täydy hakea. Stride aikoo esittää, että esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelosta ja muista lievemmistä haasteista kärsivät voisivat ottaa vastaan kotona tehtävää etätyötä.
Stride kehui Lontoossa nuorten työllisyysohjelman tapahtumassa nuorta työvoimaa, mutta sanoi samalla pitävänsä pulmallisena sosiaalisen median ruokkimia ilmiöitä, kuten ”hiljaisia lopareita” ja ”laiskan tytön työpaikkoja”. Suosituiksi nousseilla videoilla nuoret kehuskelevat sillä, kuinka voivat työssään tehdä mahdollisimman vähän.
