Noin viikkoa ennen joulua Mustallamerellä tapahtui onnettomuus, josta voi kehittyä alueen pahin tunnettu ympäristöonnettomuus.
Kaksi venäläistä täydessä lastissa ollutta öljytankkeria joutui kovaan myrskyyn Kertsinsalmen alueella. Laivat vaurioituivat ja toinen katkesi kahtia jopa kolme metriä korkeiden aaltojen voimasta. Molemmat upposivat.
Tankkereissa oli lähes 10 000 tonnia raskasta polttoöljyä. BBC:n tietojen mukaan jopa puolet öljystä on jo vuotanut mereen ja saastuttanut laajoja alueita Venäjän hallussaan pitämän Krimin niemimaan läheisyydessä ja Asovanmerellä.
Laivojen lastina oli niin sanottua M100-luokan polttoöljyä. Se on kiinteämpää ja valuu mereen klöntteinä. BBC:n haastatteleman Greenpeacen paikallisen edustajan mukaan M-100 öljylaatu ei juuri pysy veden pinnalla, vaan painuu pohjaan.
Meren pohjasta öljyä on teknisesti lähes mahdotonta puhdistaa. Ympäröivä sota tekee tilanteesta vielä entistä vaikeamman. Öljyn hajoaminen meren pohjassa kestää jopa vuosikymmeniä.
Alueella muhii siis vuosisadan ympäristökatastrofi, jonka vaikutukset, leviävät laajoille alueille, todennäköisesti myös Romanian, Bulgarian ja Turkin rannikoille.
Myös kapealla Itämerellä Venäjän varjolaivat kulkevat tiheään ja onnettomuuden mahdollisuus Suomen rannikon edustalla on todellinen.
– Jos tätä Mustameren katastrofia verrataan Itämeren rannikkoon, niin meillä vastaava onnettomuus olisi vaikutuksiltaan vielä monta kertaa pahempi”, professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin geotieteiden ja maantieteen osastolta sanoo Verkkouutisille.
Syynä on Suomen rannikon rikkonaisuus, jonka vuoksi rantaviiva on pituudeltaan moninkertainen Kertsinsalmeen verrattuna.
– Pohjaan painuneen öljyn puhdistaminen on erittäin vaikeaa. Tällaisella on massiivinen vaikutus alueen ympäristöön, Tynkkynen sanoo.
Koko ekosysteemi järkkyy, ja vaikutukset ovat pitkäaikaiset. Tynkkysen mukaan asiantuntijapiireissä ollaan todella huolissaan tilanteesta. Varjolaivat ovat usein vanhoja ja huonokuntoisia, eikä niitä ole vakuutettu. Toisin sanoen onnettomuuden sattuessa maksajaa ei olisi. Lisäksi ne ajavat usein ”pimeinä” eli sijaintilaitteet pois kytkettyinä.
Venäjä voisi halutessaan viedä öljyä myös uudemmilla asianmukaisilla laivoilla, mutta tällöin sen pitäisi noudattaa EU:n asettamaa 60 dollarin hintakattoa barrelilta.
– He haluavat viedä kalliimmalla, ja sitten laitetaan vanhoja jokilaivoja merelle öljyä kuljettamaan, toteaa Tynkkynen.
Hänen mielestään tapahtunut kuvastaa myös sitä, kuinka tärkeässä roolissa fossiilinen energia on myös tässä sodassa.
Jos Itämerellä sattuisi vastaava onnettomuus, olisi lisäksi todennäköistä, että Venäjä pesisi kätensä asiasta. Se kääntäisi onnettomuuden lännen pakotteiden syyksi ja vaikenisi siitä, että varjolaivat ovat sen oma valinta.
– Venäjällä on yksi selkeä periaate hybridisodassaan. Se pyrkii hämmentämään ja häivyttämään tapahtuneen niin, että tekijöitä on vaikea tunnistaa minkäänlaisen tutkinnan avulla. Kaiken yllä leijuu epätietoisuus siitä, mistä oikeastaan on kyse, eikä Venäjä myönnä mitään, sanoo Jarno Limnéll, joka on tunnettu hybridisodankäynnin asiantuntija ja kokoomuksen kansanedustaja.
Venäjän varjolaivoja kulkee Itämerellä ”huomattava määrä”, kuten Limnéll toteaa. Niiden tarkka lukumäärää on viranomaistietoa.
Mahdollinen onnettomuus Itämerellä voimistaisi Limnéllin mukaan vääjäämättä myös alueen sotilaallisia jännitteitä entisestään. Sekä Nato että Venäjä lisäisivät partioivien sotilaslaivojensa määrää ja provokaatioiden – joko tahallisten tai tahattomien – mahdollisuus kasvaisi.
Nato on lisännyt tuntuvasti valvontaa Itämerellä viimeisimmän kaapelirikon jälkeen, mutta varjolaivojen liikennettä Itämerellä ei kyetä estämään, koska valtioilla on oikeus vapaaseen merenkulkuun kansainvälisillä vesillä.
Mustallamerellä joulukuinen katastrofi on iskenyt kovaa alueen luontoon. Paikallisten venäläisten ympäristöviranomaisten mukaan tammikuun loppuun mennessä Asovanmeren rannoilta oli kerätty jo useita tuhansia öljyn tahrimia lintuja.
Venäjän tiedeakatemian johtaja Viktor Danilov-Danilyan kertoi venäläismedialle, että onnettomuus tulee aiheuttamaan kymmenien tuhansien lintujen kuoleman, sekä ison menetyksen alueen ekosysteemille.
Tammikuun loppuun mennessä viranomaiset olivat löytäneet rannoilta myös 70 kuollutta delfiiniä. Asovan meressä elää uhanalainen delfiinikanta.
BBC:n vahvistamat satelliittikuvat Kertsinsalmen alueelta näyttivät jo kuukausi sitten öljyä levinneen laajoille alueille. Tämän niin kutsutun Asovanmeren rannikot ovat suosittua turistialuetta.
Uponneet öljytankkerit olivat odotelleet Kertsinsalmessa pari päivää tuulten tyyntymistä ja toistuvasti pyytäneet viranomaisilta lupaa purkaa lastinsa läheiseen satamaan, mutta turhaan.
Molemmat laivat, 133 metriä pitkä Volgoneft 212 ja 132 metriä pitkä Volgonetf 239 olivat yli 50-vuotta vanhoja ja aikoinaan rakennettu jokiliikennettä varten. Laivojen uskotaan kuuluneen Venäjän varjolaivastoon.
Kiev Independent -lehden mukaan Venäjän viranomaiset kertoivat 15. joulukuuta tapahtuneesta onnettomuudesta vasta paria päivää myöhemmin, kun siitä alkoi levitä kuvia sosiaalisessa mediassa. Tältä osin tapahtunut muistuttaa Tšernobylin ydinonnettomuutta.
Ukrainan ympäristöministeriö on arvioinut, että puhdistustyöt tulevat maksamaan Venäjälle noin 13 miljardia euroa.
Kyseessä on jo toinen Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama ympäristökatastrofi Kahovkan padon murtumisen kanssa.
