Tuoreen kuntalaistutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen myönteisemmin kuin julkisessa keskustelussa usein esitetään.
Tutkimukseen vastanneista 41 prosenttia arvioi varhaiskasvatuksen melko tai erittäin hyväksi, kun taas vain kolme prosenttia piti sitä huonona. Esiopetus sai lähes yhtä hyvän arvion: 39 prosenttia vastaajista antoi sille positiivisen arvion ja vain kaksi prosenttia kielteisen.
– Vaikka varhaiskasvatuksen palveluissa on edelleen haasteita, kuten resurssipaineita ja henkilöstöpulaa, tutkimuksemme osoittaa, että perheellisten arkikokemus on pääsääntöisesti erittäin positiivinen. Varhaiskasvatus on lapsiperheiden todella korkeasti arvostama palvelu, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo tiedotteessa.
Saatavuus ja saavutettavuus saivat tutkimuksessa erityisen hyvät arviot, erityisesti esiopetuksessa, jonka arvosana asteikolla 1–5 oli 4,08. Varhaiskasvatuksen vastaava arvosana oli 3,96.
Kokonaisuudessaan arvioinnit varhaiskasvatuksesta ovat pysyneet tasaisina, sillä vuoden 2024 tyytyväisyyslukema oli 3,93, vain hieman alhaisempi kuin vuonna 2020 saatu 3,95. Myös esiopetuksen arvosana on säilynyt korkeana, vaikka se on hieman laskenut edellisen tutkimuskerran 4,01:stä nykyiseen 3,95:een.
– Alle kouluikäisten lasten vanhemmat arvostavat varhaiskasvatuksen ammattilaisia ja kokevat, että palvelut tukevat lapsen kehitystä hyvin, Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo tiedotteessa.
Sekä palvelua käyttäneiden tyytyväisyys varhaiskasvatukseen sekä yleinen mielikuva palvelusta on ollut erityisen korkealla tasolla 2010-luvulta lähtien.
Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käyttäjät arvioivat palvelut paremmiksi kuin ne, jotka eivät käytä niitä. Erityisesti naiset, ruotsinkieliset sekä 30–49-vuotiaat ovat tyytyväisimpiä varhaiskasvatukseen.
Lisäksi pienemmissä kunnissa varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen suhtaudutaan myönteisemmin kuin suurissa kaupungeissa, joissa tyytyväisyysluvut ovat matalampia.
– Varhaiskasvatuksen henkilöstön resurssipulan aiheuttamat haasteet sekä pienempiä kuntia hieman heikompi palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat korostuneet etenkin suuremmissa kaupungeissa, mikä saattaa hyvin olla tämän eron taustalla, Lahtinen arvelee.
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kyselytutkimuksesta, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva Kunta-Suomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.
