Verkkouutiset Extra

Varastettiinko työtietokoneesi? Tässä tilanteessa voit joutua maksajaksi

Työlaitetta ei kannata jättää vartioimatta esimerkiksi junassa, sillä laitteen sisältämät tiedot voivat olla itse laitetta arvokkaampia. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Huolimattomuus työlaitteiden kanssa voi tulla kalliiksi.

Etätöiden yleistyessä yhä useampi työntekijä säilyttää työnantajan omistamia tietokoneita, puhelimia ja muita elektroniikkalaitteita kotonaan. Monella voi kuitenkin olla epäselvää, kuka on vastuussa tilanteessa, jossa laite hajoaa tai varastetaan esimerkiksi työmatkan aikana. Entä miten toimia, jos laitteet katoavat tai vaurioituvat työntekijän kotia kohtaavan asuntomurron tai tulipalon yhteydessä?

Asiassa oleellista on, missä ja miten vahinko on tapahtunut.

Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professorin Päivi Korpisaaren mukaan vahingonkorvauslaki supistaa työntekijän korvausvastuuta sellaisissa tilanteissa, joissa vahinko on aiheutunut työssä, jos se on aiheutettu vain lievällä huolimattomuudella tai ainakin tahallisuutta pienemmällä menettelyllä.

Tätä periaatetta voidaan soveltaa esimerkkitilanteessa, jossa työntekijän työpuhelin tai -kannettava katoaa tai varastetaan matkalla kodista töihin tai töistä kotiin.

– Siitä ei kuitenkaan ole täysin varmaa oikeuskäytäntöä, tulkitaanko vahingon tapahtuneen silloin töissä vai ei, Päivi Korpisaari huomauttaa Verkkouutisille.

Jos tapauksen tulkitaan sattuneen töissä, työntekijällä ei ole vahingonkorvausvastuuta, jos vahinko on aiheutunut vain lievällä huolimattomuudella tai hän ei ole toiminut huolimattomasti.

Ryöstötapauksissa työntekijää ei voida syyttää huolimattomuudesta.

– Jos joku tulee aseella uhaten vaatimaan tietokonetta tai puhelinta, työntekijä ei tietenkään ole toiminut huolimattomasti. Silloin hän ei voi joutua korvausvastuuseen.

Huolimattomuus voi johtaa vakaviin seuraamuksiin

Tilanne on eri, jos työntekijä lähtee työpäivän päätteeksi anniskeluravintolaan nauttimaan alkoholia. Hän kantaa mukanaan työnantajalle kuuluvaa tietokonetta tai puhelinta ja säilyttää sitä ravintolassa avoimessa kassissa. Illan aikana työntekijä lähtee tanssimaan tanssilattialle ja jättää kassinsa vartioimatta. Tilaisuuden tullen joku voi napata tietokoneen tai puhelimen laukusta.

– Silloin voidaan jo pohtia, onko vahinko tapahtunut työssä. Ehkei, koska silloin on poikettu suoralta työmatkalta työpaikan ja kodin välillä.

Koska edellä mainitussa tilanteessa työntekijä olisi aiheuttanut laitteen katoamisen omaa huolimattomuuttaan, hänelle voi koituakin seuraamuksia.

– Silloin hänellä voi olla normaali korvausvastuu vahingoista. Korvausvastuun lisäksi työnantaja saattaisi antaa työntekijälle työoikeudellisen seuraamuksen, kuten varoituksen. Etenkin jos työntekijä olisi toiminut vastoin työnantajan antamia turvallisuusohjeita, Korpisaari kertoo.

Miten työmatka määritellään?

Mikä sitten katsotaan työmatkaksi ja mikä ei? Siinä voi olla vaihtelua työpaikkojen välillä ja työnantajan kannattaa antaa ohjeistus asiasta etenkin silloin, jos työntekijöiden sallitaan tekevän etätöitä. Yleensä sillä tarkoitetaan vain kodin ja työpaikan välisiä suoria matkoja. Jos matkan aikana poikkeaa esimerkiksi ravintolassa tai uimahallissa, se ei välttämättä ole enää työmatkaa.

– Jos työntekijä menee töiden jälkeen jumppaan ja pukuhuoneesta varastetaan tietokone, vahinko ei ole aiheutunut työssä. Silloinkin mietitään sitä, onko työntekijä toiminut huolimattomasti.

Arkaluontoiset tiedot ovat laitetta arvokkaampia

Korpisaari muistuttaa, että työlaitteiden kohdalla itse laitetta arvokkaampia ovat usein niiden sisältämät tiedot.

Työlaitteet voivat sisältää yrityssalaisuuksia ja niiden päätyminen vääriin käsiin voi aiheuttaa huomattavasti suurempia vahinkoja kuin yksittäisen puhelimen tai tietokoneen hankintahinta.

– Siksi arvokkaita työvälineitä ei pitäisi jättää vartioimatta. Niitä ei saisi jättää esimerkiksi auton penkille niin, että ne ovat ulkopuolisten nähtävillä, Korpisaari varoittaa.

Kuka tekee rikosilmoituksen, jos työtietokone varastetaan työntekijän kotoa?

Etätöiden yleistyttyä monet säilyttävät työnantajalle kuuluvaa omaisuutta kotonaan. Miten toimitaan tilanteessa, jossa työntekijän asunto joutuu murtovarkauden kohteeksi ja sieltä viedään työnantajalle kuuluvaa omaisuutta?

Näissä tapauksissa Korpisaari kehottaa olemaan välittömästi yhteydessä työnantajaan.

Tässä kohtaa mieleen voi nousta yksi kysymys: kuuluuko rikosilmoituksen tekeminen työntekijälle vai työnantajalle, jos asunnosta on varastettu työnantajalle kuuluvia laitteita?

Poimintoja videosisällöistämme

– Lähtökohtaisesti työntekijä tekee rikosilmoituksen siksi, että hänen kotiinsa on murtauduttu ja siten hänen kotirauhaansa on rikottu. Lisäksi asunnosta on todennäköisesti viety muutakin omaisuutta kuin vain työlaitteita.

Tarvittaessa myös työnantaja voi tehdä rikosilmoituksen asiasta ja vaatia rikoksentekijältä korvauksia omaisuudelleen aiheutuvien vahinkojen osalta.

Tällaisessa tilanteessa joka tapauksessa on tärkeää, että työntekijä ryhtyy heti toimiin. Jos työnantajalle kuuluvaa omaisuutta varastetaan, siitä on ilmoitettava heti.

– Samalla kannattaa vaihtaa salasanat ja huolehtia tietoturvasta, jotta liikesalaisuudet, asiakastiedot tai muut tiedot eivät päädy ulkopuolisten käsiin.

Työnantajan omaisuudelle koituvia vahinkoja ei lähtökohtaisesti korvata työntekijän omasta kotivakuutuksesta, vaan työnantajan omasta vakuutuksesta. Sama pätee tilanteisiin, joissa työlaitteet ovat vaurioituneet esimerkiksi tulipalon seurauksena.

Älä päästä edes perheenjäseniä työlaitteillesi

Silläkin on merkitystä, miten työlaitteita kotonaan käsittelee. Korpisaaren mukaan yleinen ohjenuora on, että laitteiden pitäisi olla salasanasuojattuja eikä muilla perheenjäsenillä ole pääsyä niihin. Kotona säilytettäviä työlaitteita ei pitäisi myöskään käyttää muuhun kuin työntekoon, ellei asiasta erikseen ole sovittu.

Korpisaari toivookin, että pelisäännöistä käytäisiin työpaikoilla selvää keskustelua.

Työlaitteita voidaan käsitellä huolimattomasti, vaikka niitä käyttäisikin vain työntekoon. Korpisaari antaa vielä yhden esimerkin työlaitteiden huolimattomasta käsittelystä.

– Olen törmännyt tilanteisiin, joissa työntekijä on tehnyt etätöitä junassa kannettavallaan. Sitten hän on lähtenyt vessaan ja jättänyt läppärin pöydälle täysin vartioimatta.

– Näin ei pitäisi tehdä, sillä joku ulkopuolinen olisi voinut napata tietokoneen ja samalla päässyt käsiksi kaikkiin tietoihin. Näiden laitteiden kanssa tulisi olla tarkkana, Korpisaari painottaa.

LUE MYÖS:
Saako sairauslomalla lähteä ulos juhlimaan? Asiantuntija vääntää rautalangasta

Picture of Ville Mäkilä
Ville Mäkilä
Ville Mäkilä on Verkkouutisten toimittaja, joka on erikoistunut arjen talousaiheisiin. Hän kirjoittaa etenkin asumisesta, tietoturvasta, työelämästä ja verotuksesta. Mäkilällä on kokemusta useista medioista, ja hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Kauppalehdessä, Uudessa Suomessa, STT:llä ja MTV Uutisissa.