Vantaan asuntomarkkinat ovat kehittyneet alkuvuonna selvästi muuta pääkaupunkiseutua heikommin. Asuntokauppojen määrä ja hinnat ovat laskeneet kaikissa asuntotyypeissä, ja asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet.
Sp-Kodin mukaan Vantaalla tehtiin heinäkuussa 13,3 prosenttia vähemmän asuntokauppoja kuin vuotta aiemmin. Tammi–heinäkuussa kauppamäärä jäi 8,2 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.
Kasvuodotukset kohdistuvat ensi vuoteen, jolloin myös Vantaan ratikan positiiviset vaikutukset asuntomarkkinaan alkavat todennäköisesti näkyä.
Kolmen vuoden tarkastelussa Vantaalla kauppamäärät ovat kasvaneet 0,5 prosenttia, kun Helsingissä kasvua on ollut 9,3 prosenttia ja Espoossa 9,8 prosenttia.
Tammi–heinäkuussa myytyjen asuntojen keskimääräinen velaton hinta laski Vantaalla vuodentakaisesta 6,5 prosenttia ja keskimääräinen neliöhinta 6,2 prosenttia. Myös asuntojen keskimääräinen myyntiaika piteni 11 prosenttia, 127 päivästä 141 päivään.
– Hintojen lasku näkyy Vantaalla tasaisesti kaikissa asuntotyypeissä. Kerrostalojen velaton keskihinta laski tammi–heinäkuussa 7,2 prosenttia ja omakotitalojen 7,8 prosenttia viime vuodesta, Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen sanoo tiedotteessa.
– Varovaisia piristymisen merkkejä on kuitenkin alkanut näkyä. Lainahakemusten määrä on ollut meillä kasvussa loppukeväästä lähtien. Ostajien kiinnostus tuntuu kohdistuvan erityisesti omakotitaloihin ja pihallisiin pientaloihin, joita on jo tällä hetkellä selvästi vähemmän tarjolla kuin esimerkiksi pieniä kerrostaloasuntoja, kertoo Helmi Säästöpankin Vantaan konttorin myyntijohtaja Antti Seppinen.
– Ratikan tulo ei ole toistaiseksi näkynyt asuntojen hintakehityksessä tai vetovoiman kasvuna Vantaalla. Ennemminkin ratikkarakentamisen haitat ovat heikossa markkinatilanteessa näkyneet tulevia hyötyjä selvemmin. Eri kaupunginosissa riittää poikkeusjärjestelyjä, jotka toistaiseksi vain hankaloittavat vantaalaisten arkea, Seppinen jatkaa.
Seppinen ja Rantanen arvioivat, että Vantaan asuntomarkkinoiden pohja on hyvin todennäköisesti saavutettu. Asuntokaupan selvempää piristymistä joudutaan heidän mukaansa silti vielä odottamaan.
Seppinen arvioi ratikan myönteisten vaikutusten voivan alkaa näkyä ensi vuoden puolella. Markkinoiden toipumista tukevat hänen mukaansa myös korkotason vakautuminen, muuttovoitto ja vähäinen uudisasuntotuotanto.
– Markkinoiden elpyessä Vantaallakin voi tilanne muuttua nopeasti sellaiseksi, ettei erityisesti omakotitaloja ja pientaloja ole riittävästi tarjolla vastaamassa kysyntään. Ja se tulee sitten näkymään hintojen nopeana vahvistumisena myös Vantaalla, Rantanen uskoo.
– Oma kokemukseni on, että asunnon ostoa tai vaihtoa suunnittelevat asiakkaamme vertailevat kohteita aiempaa tarkemmin ja kiinnittävät erityisesti huomiota asumisen kokonaiskustannuksiin, hoitovastikkeisiin, korjausvelkaan, tontin omistuksiin ja taloyhtiöiden kuntoon. Nopeiden ostopäätösten sijaan valinta tehdään huolellisesti harkiten. Asumisen kokonaiskustannukset painavat ostajan vaakakupissa eniten, sanoo Seppinen.
LUE MYÖS:
Nyt voi olla paras aika 30 vuoteen ostaa asunto