Asuntokauppa hidastui keväällä korkojen nousun ja kuluttajien epävarmuuden vuoksi, mutta asuntojen hintojen tasaantuminen, lyhentyneet myyntiajat ja vilkastunut lainakysyntä viittaavat asiantuntijan mukaan markkinoiden vähittäiseen elpymiseen, tiedottaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto.
Asuntokauppa käynnistyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ripeästi, mutta huhtikuusta alkaen kauppamäärät ovat jääneet selvästi viime vuoden tasosta.
– Kesäkuun asuntokauppamäärät jäivät selvästi vuoden takaisesta. Kesäkuussa asuntokauppoja solmittiin noin 18 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Tammi–kesäkuussa asuntokauppojen kokonaismäärä jäi hänen mukaansa noin 13 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Alkuvuoden 2026 kauppamäärät olivat käytännössä vuosien 2023 ja 2024 tasolla.
Viljamaan mukaan kehityksen taustalla ovat erityisesti Hormuzinsalmen sulun aiheuttama epävarmuus sekä korkojen nousu.
– Suomalaisten suosima 12 kuukauden euribor oli vuosi sitten toukokuussa noin kaksi prosenttia, kun tämän vuoden toukokuussa vastaava korko oli noin 2,85 prosenttia. Esimerkiksi 200 000 euron asuntolainassa lainan kuukausierä tarkoittaa korkeammalla korolla noin 80 euroa enemmän, Viljamaa sanoo.
Hänen mukaansa Hormuzinsalmen sulku on nostanut öljyn maailmanmarkkinahintoja ja näkyy konkreettisesti kuluttajien lompakoissa bensapumpuilla.
– Voidaan perustellusti sanoa, että viimeisen viiden vuoden aikana Putinin ja Trumpin politiikat eivät ole olleet myötämielisiä myöskään suomalaisille asuntovelallisille, Viljamaa toteaa.
Asuntojen hinnat tasaantuneet
Vaikka asuntojen hinnat ovat olleet Suomessa laskussa lähes neljän vuoden ajan, käytettyjen kerrostaloasuntojen hintakehitys on tänä vuonna tasaantunut. Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat jopa hieman nousseet vuoden alusta.
Viljamaan mukaan huoli asuntovarallisuuden kehityksestä on yksi keskeinen syy kotitalouksien heikkoihin tunnelmiin. Vuodentakaiseen verrattuna asuntojen hinnat ovat edelleen selvässä laskussa.
Erityisen voimakkaasti pääkaupunkiseudulla ovat halventuneet pienet yksiöt ja kaksiot, joita rakennettiin runsaasti vuosina 2017–2022.
– Tällaisten asuntojen hinnat ovat laskeneet erityisen paljon, mikäli asuntoon kohdistuu iso taloyhtiölaina, valinnainen vuokratontti tai vuokratontti sekä voimakkaasti noussut hoitovastike. Tällaisen asunnon hinta on voinut laskea neljässä vuodessa jopa 30–35 prosenttia, Viljamaa sanoo.
Hänen mukaansa markkinoilla on hintojen laskun vuoksi runsaasti ylihinnoiteltuja asuntoja, jotka eivät käy kaupaksi.
Asuntomarkkinoita vaivaa myös kohtaanto-ongelma. Pieniä asuntoja on tarjolla runsaasti sekä myyntiin että vuokralle, mutta suurempia perheasuntoja huomattavasti vähemmän. Kiinnostusta on Viljamaan mukaan enemmän neljän huoneen asuntoihin kuin yksiöihin.
Myyntiajat lyhenivät kesäkuussa
Asuntojen myyntiajat kääntyivät kesäkuussa selvään laskuun kaikissa asuntotyypeissä ja eri puolilla Suomea. Viljamaa pitää kehitystä asuntojen hintojen tasaantumisen ohella yhtenä osoituksena asuntomarkkinoiden käänteestä.
Markkinoiden tahmeudesta kertoo silti se, että asuntojen keskimääräinen myyntiaika Helsingissä oli kesäkuussa 110 päivää. Vuonna 2021 vastaava myyntiaika oli 56 päivää.
– Käytännössä myyntiaika on siis tuplat vuoden 2021 asuntomarkkinoihin verrattuna. Asuntomarkkinoiden tasapainoisessa tilanteessa myyntiaika on noin kaksi kuukautta, Viljamaa sanoo.
Pohjoismaiden asuntomarkkinat poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi Tukholmassa asuntojen keskimääräinen myyntiaika on tällä hetkellä noin kuukausi.
”Paras tilanne 30 vuoteen”
Viljamaan mukaan asuntojen hinnat kääntyvät ennen pitkää nousuun kasvavissa kaupungeissa, sillä kuluttajien ostovoima on vahvistunut viime vuosina. Alueiden eriytyminen kuitenkin jatkuu, mikä painaa koko maan hintakehitystä.
– Asuntomarkkinoilla on aina kysymys kysynnästä ja tarjonnasta. Mikäli kysyntä eli ihmiset vähenevät ja tarjonta eli asunnot eivät muutu, johtaa se asuntojen hintojen laskuun näillä alueilla, Viljamaa arvioi.
Hän pitää tärkeänä, että Petteri Orpon (kok.) hallitus on huomioinut hallitusohjelmassaan omistusasumisen merkityksen.
Viljamaa nostaa esiin muun muassa ASP-lainajärjestelmän kehittämisen, asuntolainojen laina-aikojen pidentämisen ja asuntolainakaton nostamisen mahdollistamisen.
Hänen mukaansa muutokset ovat helpottaneet kotitalouksien mahdollisuuksia saada asuntolainaa ja hankkia omistusasunto. Asuntoluottoja on haettu viime kuukausina rohkaisevan paljon.
– Asunnon ostamiseen on tällä hetkellä todennäköisesti paras tilanne 30 vuoteen, Viljamaa sanoo.
Hän muistuttaa, että omistusasuminen on myös perhepolitiikkaa, sillä perhe perustetaan Suomessa tyypillisesti vasta omistusasunnon hankkimisen jälkeen.
Viljamaan mukaan asuntopolitiikassa tulisi jatkossa painottaa aiempaa vahvemmin ensiasunnon ostamisen edistämistä. Omistusasunto on hänen mukaansa suomalaisille tilastollisesti tyypillisin tie vaurastumiseen, ja se edistää myös mahdollisuuksien tasa-arvoa.