Asiantuntijat HS:lle: Tällä vuosikymmenellä rakennetut asunnot ovat parhaita

Arvio parhaasta rakentamisen aikakaudesta voi yllättää.
Kerrostaloja Helsingin Kalasatamassa. VILLE MÄKILÄ
Kerrostaloja Helsingin Kalasatamassa. VILLE MÄKILÄ
Kerrostaloja Helsingin Kalasatamassa. VILLE MÄKILÄ
Kerrostaloja Helsingin Kalasatamassa. VILLE MÄKILÄ

Nykyrakentamisen laatu puhuttaa jatkuvasti, mutta asiantuntijoiden mukaan nykyään rakennetaan monessa suhteessa paremmin kuin ennen.

Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha arvioi Helsingin Sanomille, että kokonaisuutena parhaita ovat nykyiset, viime vuosikymmeninä [2010- ja 2020-luvut] rakennetut kerrostalot, joissa on kunnollinen ulkoverhous. Myös Aalto-yliopiston asuntosuunnittelun apulaisprofessori Antti Lehto nostaa 2010- ja 2020-luvut suosikikseen.

Vinha perustelee arviotaan etenkin nykyisten rakennusten kosteusteknisillä ratkaisuilla. Hänen mukaansa kunnollinen ulkoverhous estää viistosateen tunkeutumista syvemmälle rakenteeseen.

– Ensinnäkin on hyvä ottaa huomioon, että tiettynä vuosikymmenenä on voitu tehdä sekä hyviä että huonoja taloja. Tämä riippuu valituista rakenneratkaisuista, Vinha sanoo HS:lle.

Lehdon mukaan nykyään pystytään rakentamaan erittäin laadukkaasti, jos siihen on tahtoa. Hän nostaa esimerkiksi Helsingin Kuninkaantammen, jossa asuntojen valoisuuteen, kalustettavuuteen, pihoihin ja jalankulkuympäristöön on kiinnitetty huomiota.

Samalla Lehto arvostelee osaa viime vuosikymmenten rakentamisesta. Hänen mukaansa 2010- ja 2020-luvuilla on tehty paljon ahtaita ja huonosti kalustettavia asuntoja sekä persoonattomia katu- ja pihatiloja.

Kolmas HS:n haastattelema asiantuntija, Helsingin kaupungin asuntotuotannon kehityspäällikkö Sanna Meriläinen, valitsee parhaaksi 1950-luvun. Myös Lehto ja Vinha nostavat vuosikymmenen esiin laadukkaana aikakautena.

Nykyisten talojen hyvästä kokonaisarviosta huolimatta rakentamisen laatuongelmat nousevat Suomessa toistuvasti esiin. Verkkouutisten aiemmin haastatteleman Tampereen yliopiston rakennustekniikan tutkimuspäällikön Jukka Lahdensivun mukaan rakentamisen laatu on monessa suhteessa parantunut, mutta hankkeista on samalla tullut aiempaa monimutkaisempia ja vastuut ovat pirstoutuneet yhä useammalle toimijalle. Hän pitää juuri kokonaisuuden hallinnan vaikeutumista nykyrakentamisen suurimpana ongelmana.

LUE MYÖS:
Eikö enää osata rakentaa kunnolla? Asiantuntija nimeää suurimman ongelman

Yleisillä säästönikseillä on vain pieni vaikutus sähkölaskun loppusummaan.
Asumismenojen kasvua vauhdittavat korkojen sekä energian hinnan nousu.
Mainos