Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo torjuu omaisten vastuun kasvattamisen ikäihmisten hoidossa. Hän pitää tervetulleena kuitenkin keskustelua siitä, miten iäkkäiden kasvaviin palveluntarpeisiin kyetään jatkossa vastaamaan.
Topo huomauttaa, että omaiset ja läheiset auttavat jo nykyisinkin paljon esimerkiksi tilanteissa, joissa ikäihminen on jo kotihoidon palvelujen piirissä.
– En jaksa uskoa siihen, että varsinkaan yhtään pitkäkestoisempi hoiva, ympärivuorokautinen hoiva, voisi siirtyä nykyistä enempää omaisten hoidettavaksi. Se ei vastaa minusta siihen perusoikeuteen, mikä jokaisella meistä on saada riittävästi hoitoa ja hoivaa silloin, kun me sitä tarvitsemme, Topo sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Topo korostaa, että kyse on vaativasta työstä, mikä edellyttää taitoa tilanteessa, jossa ikäihmisellä ei ole juurikaan lihasvoimaa jäljellä ja lisäksi monia sairaanhoidollisia tarpeita.
Hän huomauttaa myös, että moni omaishoitaja tekee tätä työtä jo nyt, vaikka on itsekin usein varsin iäkäs.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto kehotti kesällä varautumaan omaisten vastuun lisääntymiseen ikäihmisten hoivassa, koska julkinen sektori ei kykene kasvaviin palveluntarpeisiin vastaamaan.
Murto oli väläyttänyt asiaa jo keväällä 2023 Verkkouutisten ja Nykypäivän haastattelussa.
Yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa lähivuosina voimakkaasti. Vanhusasiavaltuutettu korostaa perustuslain turvaavan jokaiselle ”riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut” eikä tästä palvelulupauksesta voi lähteä suoralta käsin tinkimään.
– Tietenkin tarkentavassa lainsäädännössä aina katsotaan minkälaisia palveluja missäkin tilanteissa ja keille niitä tarjotaan.
Nämä syyt ajavat ympärivuorokautiseen hoitoon
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo tunnistaa edessä olevat isot haasteet liittyen väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun.
Hän kääntäisi julkista keskustelua kuitenkin toiseen suuntaan. Painottaisi keinoja, miten entistä useampi ikäihminen voisi olla hyvässä kunnossa. Ja tässä omaisten rooli voisi olla merkittävä.
Topon mukaan tutkimuksiin perustuen on arvioitu, että jopa 40 prosenttia muistisairauksien riskitekijöistä voitaisiin painaa alas elintavoilla ja toteutuneista lonkkamurtumista voitaisiin ehkäistä puolet.
Muistisairaudet ja lonkkamurtumat ovat iäkkäiden ihmisten kohdalla keskeiset syyt tulla riippuvaisiksi ympärivuorikautisista palveluista.
Mahdollisuudet vaikuttaa muistisairauksien puhkeamiseen ovat toki rajalliset, mutta mahdollisuuksiin on syytä tarttua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimpien ennusteiden mukaan vuonna 2040 muistisairauksia potevien määrä nousee Suomessa lähes neljännesmiljoonaan.
Miten omaiset voisivat tässä tukea?
– Jokainen voi lähteä vaikka iäkkään ihmisen kanssa kävelylle. Kannustaa häntä nousemaan portaita ja itse tuolista ylös. Keskustella siitä, mitä hän syö ja onko ruuassa riittävästi proteiinia. Ihan tällaisia arkisia asioita.
Vanhusasiavaltuutettu nostaa esiin myös sosiaaliset suhteet. Kokemus yksinäisyydestä ja erilleen jäämisestä painaa mieltä matalaksi ja on yksi keskeinen riskitekijä.
– Iäkkäitä ihmisiä, joilla ei ole enää voimassa esimerkiksi ajokorttia, voisi tarvittaessa auttaa, jotta he pääsevät hoitamaan asioitaan ja muiden ihmisten ilmoille.
Kaikilla ei ole omaisia lähellä tai tukenaan, ja Topo korostaa tähän liittyen myös erilaisten järjestöjen merkitystä.
– Siksi olenkin huolissani siitä, miten järjestöjen rahoitusta leikataan. Järjestötyön merkitys iäkkäiden ihmisten mielekkäälle arjelle ja toimintakyvyn säilymiselle on erittäin suuri.
Vanhusasiavaltuutettu korostaa, että iäkkäiden ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä voidaan edistää monin eri tavoin ihan loppuun saakka.
Onnistuessaan tämä tulee yhteiskunnalle huomattavasti halvemmaksi. Julkisessa keskustelussa tämä jää helposti katveeseen.
Kysytäänkö syöpään sairastuneelta varallisuutta?
Keskustelussa hoivapalveluiden haasteesta julkisen sektorin kantokyvylle on noussut esiin myös, pitäisikö ikäihmisten rahoittaa palveluita tulevaisuudessa nykyistä enemmän omista varoistaan. Tätä ehdotti Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Vanhusasiavaltuutettu hämmästelee jossain määrin aiheeseen liittyvää keskustelua.
– Varmasti samaa kysymystä (oman varallisuuden käytöstä) ei esitetä silloin, kun ihminen sairastuu esimerkiksi syöpään.
Topo pohtii myös, miten avaus suhteutuisi perustuslain velvoitteisiin ja huomauttaa, että ihmiset voivat aina myös järjestellä eri tavoin varallisuuttaan, kuten tähänkin saakka.
– En näe sitä ratkaisuna tähän tilanteeseen.
Teknologiaan hyödyntäminen jatkossa entistä enemmän ikäihmisten hoidon tukena on myös kuuma puheenaihe. Vanhusasiavaltuutettu toteaa, että erilaisia teknologisia ratkaisuja hyödynnetään jo nyt paljon.
Parhaimmillaan ne voivat helpottaa yhteydenpitoa omaisiin sekä kannustaa ja tukea ikäihmisen toimintakykyä ja turvallisuuden tunnetta omassa arjessaan.
– Ikäihmiset ovat myös hyvin erilaisia. Jollekin saattaa sopia hyvinkin teknologisoitu etähoito kotona, kun toiselle taas ei ollenkaan.
