Britanniassa pääministeri Keir Starmerin hallitus pyrkii lähentämään suhteitaan Euroopan unioniin, josta maa erosi tuskallisen pitkän prosessin jälkeen tammikuussa 2020. Päätöstä alettiin valmistella kesällä 2016 pidetyn tiukan kansanäänestyksen jälkeen.
Keir Starmer isännöi toukokuussa EU-johtajia Lontoossa niin sanotussa ”reset”-huippukokouksessa, jossa Britannia pyrkii nollaamaan aiemmin tulehtuneet suhteensa unionin kanssa. Starmer neuvottelee puolustusalaa, elintarvikkeita ja vihreää siirtymää koskevia sopimuksia. Tämän toivotaan tuovan vauhtia Britannian talousongelmiin.
Brittimediassa on pohdittu, ollaanko maata samalla viemässä vaivihkaa takaisin EU:hun. Telegraph-lehti tulkitsee pääministerin käyttävän huippukokousta ”Brexitin kumoamiseksi”.
Yhdysvaltain ja Kiinan kanssa kauppasopimuksia hieronut valtiovarainministeri Rachel Reeves on sanonut pitävänsä Euroopan unionia kaikkein tärkeimpänä kumppanina maansa kannalta.
Työväenpuolueen ohjelman mukaan Britannia suhtautuu ”itsevarmasti asemaamme EU:n ulkopuolella”. Monien ministerien viimeaikaisissa kannanotoissa on kuitenkin arvosteltu Brexitiä ja sen vaikutuksia. Kauppaministeri Douglas Alexander kohautti viime viikolla kutsumalla EU-eroa ”murskaavan tuhoisaksi”. Hänen mukaansa pyrkimys solmia erillisiä kauppasopimuksia kertoi lähinnä brittien ”imperiumiajan jälkeisistä harhoista”.
Britannian ja EU:n välinen kauppa- ja yhteistyösopimus on voimassa vuoteen 2026 asti. Muutoksia valmistellaan silti jo nyt. Keir Starmer vakuutti hiljattain, ettei Britannia ole palaamassa EU:n sisämarkkinoille eikä sallimassa ihmisten vapaata liikkuvuutta.
Konservatiivien entinen valtiovarainministeri George Osborne nosti esiin julkishallinnon arvion, jonka mukaan EU-ero alensi Britannian bruttokansantuotetta neljällä prosentilla pitkällä aikavälillä.
Osa vahingoista voitaisiin korjata, jos niin sanottu ”kova Brexit” muutettaisiin pehmeämmäksi uuden EU-kauppasopimuksen myötä.
