Tunnuksettomien sotilaiden ilmestyminen Krimille helmikuussa 2014 muistetaan yhä Venäjän Ukrainaan kohdistaman aggression eräänlaisena lähtölaukauksena. Käyttämällä näitä ”vihreitä miehiä” Kreml pyrki hämärtämään tilannetta ja aluksi myös kiistämään Venäjän osallisuuden niin kansainvälisen yhteisön kuin oman kotiyleisönsä silmissä.
– Palkkasoturiarmeijat ovat erittäin hyviä tällaisessa valkopesussa, kirjoittaa Irakissa ja Afganistanissa useaan otteeseen palvellut Yhdysvaltain merijalkaväen veteraani, kirjailija Elliot Ackerman Washington Postissa.
Juuri samana vuonna perustettiin Jevgeni Prigožinin johtama pahamaineinen Wagner-sotilasyhtiö, jonka joukkoja sittemmin nähty Ukrainan lisäksi myös Libyassa, Syyriassa, Sudanissa, Malissa, Venezuelassa ja Keski-Afrikan tasavallassa.
– Kaikki tämä on tapahtunut samaan aikaan Kremlin kiistäessä Wagnerin osallisuuden ja joissakin tapauksissa jopa sen olemassaolon, Ackerman toteaa.
Kun Vladimir Putin käynnisti helmikuussa 2022 täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, Wagner-ryhmä osallistui siihen aluksi vain noin tuhannen sotilaan voimin päävastuun langetessa Venäjän vakinaiselle armeijalle, jolla ei ollut kokemusta yhtä laajasta operaatiosta yli sukupolveen.
– Vain kuukausia Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Venäjän armeija oli kriisissä. Se paljastui nopeasti keskinkertaiseksi ja sekavaksi joukoksi, mikä osoitti, kuinka vaarallista on, jos ei ole osaamista, Ackerman sanoo.
Välttääkseen kansalaisten parissa epäsuosittua liikekannallepanoa Putin alkoi turvautua entistä enemmän Wagneriin, kasvatti sen vahvuutta ja salli sen värvätä sotilaita suoraan venäläisistä vankiloista, Ackerman muistuttaa.
Prigožinin tuotua Venäjälle kipeästi kaivatun voiton Bahmutin taistelussa hänen kansansuosionsa nousi uusiin lukemiin. Tämä on Ackermanin mukaan yksi niistä riskeistä, joita liittyy sotilaallisen vallan antamiseen yksityisten sotilasjohtajien käsiin. Sen Putin oppi varhain aamulla 24. kesäkuuta 2023 Prigožinin marssitettua Wagner-sotilaansa taistelukentältä suoraan kohti Moskovaa.
– Prigožinin kapina – joka olisi saattanut kehittyä vallankaappaukseksi – epäonnistui, ja hänen joukkonsa sulautettiin suurelta osin Venäjän vakinaiseen armeijaan tai karkotettiin yksityisiin sotiin Afrikkaan, Ackerman toteaa.
– Kapina oli kuitenkin jälleen yksi esimerkki vaaroista, joita on olemassa, kun valtio turvautuu yksityisarmeijoihin. Toisinaan ainoa asia, joka on valtion väkivaltamonopolia vaarallisempi, on sellaisen monopolin puuttuminen. — Valtio, joka tarvitsee yksityisarmeijoita säilyttääkseen kansalaisten tuen sodilleen, käy sotia todennäköisesti vääristä syistä.
Palkka-armeijaryhmä Wagnerin logo.
