Ympäristöministeriön selvityksen mukaan valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuu liian hyvätuloisia ihmisiä.
Valtion pitkällä korkotuella tai aravalainalla tukemissa vuokra-asunnoissa asuvista 11,7 prosenttia olisi vuonna 2022 ylittänyt tulorajat.
Pääkaupunkiseudulla osuus oli 15,6 prosenttia. Tulorajat ylittäneiden asuntokuntien osuus on erityisen korkea Helsingin verrattain hyvätuloisilla ja korkeiden markkinaehtoisten neliöhintojen asuinalueilla, kuten Vattuniemessä, jossa 36 prosenttia asuntokunnista ylitti tulorajat.
– Valtion tuki vuokra-asuntojen rakentamiseen on perusteltua silloin, kun asunnot kohdistuvat pienituloisimmille ja muille ihmisryhmille, joiden on vaikeaa löytää asuntoa markkinoilta. Tällä hetkellä valtion tukemat asunnot eivät kaikilta osin kohdistu eniten tarvitseville. Sääntelyä on tarpeen edelleen kehittää, jotta yhteiskunnan tuki kohdistuisi oikein, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoo tiedotteessa.
Ympäristöministeriö ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus selvittivät Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman mukaisesti vaihtoehtoja kohdentaa valtion tukemat vuokra-asunnot entistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille, joiden on vaikeampi löytää asuntoa markkinoilta.
Voimassa olevan lain mukaan valtion tukemien vuokra-asuntojen asukkaiden tulot tarkastetaan ainoastaan asuntohakemuksen yhteydessä. Tulojen nouseminen asumisen aikana ei vaikuta asukkaan vuokrasopimukseen, jolloin asunnoissa voi asua myös enimmäistulorajan ylittäviä henkilöitä.
Ympäristöministeriön selvityksessä hahmotellaan mallia, jossa vuokraa voitaisiin korottaa asukkaan tulojen noustessa. Mallilla varmistettaisiin, etteivät hyvätuloisimmat asukkaat voi asua loputtoman pitkään paljon markkinahintaista tasoa edullisemmin.
Muiden asukkaiden vuokrat eivät saisi nousta hyvätuloisia koskevien toimien vuoksi, vaan heidän vuokransa määräytyisi todellisten kustannusten mukaan.
Selvityksessä ehdotetaan myös, että vuokraoikeuden siirtoa huoneistossa asuvalle perheenjäsenelle rajattaisiin tilanteessa, jossa tulorajat ylittyvät. Tämä varmistaisi, ettei asuntoa olisi mahdollista siirtää hyötymistarkoituksessa eteenpäin.
Vuokraoikeuden siirtoon liittyvät kysymykset ovat olleet myös esillä keväällä huoneenvuokralakityöryhmän mietinnössä, jossa ehdotettiin vuokraoikeuden siirtoon yleisesti sellaista muutosta, että perheenjäsenen tulisi olla asunut asunnossa vähintään vuoden.
– Pidän tätä ehdotusta kannatettavana riippumatta siitä, viedäänkö muita selvityksessä tunnistettuja mahdollisia sääntelymuutoksia eteenpäin. Käynnistämme ympäristöministeriössä asukasvalintasäännösten tarkastelun, jonka tavoitteena on muun muassa varmistaa, että vuokraoikeuden siirto olisi mahdollista vain asukasvalinnan ehtojen, kuten tulorajojen alittumisen, täyttyessä. Näin edistetään valtion tukemien vuokra-asuntojen nykyistä oikeudenmukaisempaa kohdentumista, Multala sanoo.
