Valtion korkomenot räjähtävät – hyvää taloudenpitoa halutaan takaisin

Korkojen aiheuttamat vuosittaiset menot voivat olla yli seitsemän miljardia euroa vuonna 2030.
Valtion lainakanta voi nousta vuosikymmenen loppuun mennessä yli 200 miljardiin euroon. / LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Valtion lainakanta voi nousta vuosikymmenen loppuun mennessä yli 200 miljardiin euroon. / LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja ja ekonomisti Sami Pakarinen toteaa Suomen valtion velan korkokulujen olevan voimakkaassa kasvussa.

Hän on jakanut esimerkkilaskelman velasta ja korkokuluista. Sen mukaan korkomenot voisivat olla jo seitsemän miljardia euroa vuodessa, jos keskikorko olisi 3,3 prosenttia ja valtion lainakanta 210 miljardia euroa.

– Ei ihme, että suomalaiset ovat hyvin huolissaan valtion velkaantumisesta. Hyvä taloudenpito tarvitaan takaisin. Pian, Sami Pakarinen tviittaa.

Valtion velkaantumisen on varoitettu kiihtyneen nopeasti kuluvan hallituskauden aikana. Hallitus on perustellut rahankäyttöä muun muassa korona- ja energiatilanteella, mutta kriiseistä riippumattomia menolisäyksiä on ollut yli kymmenen miljardin euron edestä.

Suomen velkasuhde on kasvanut toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa.

LUE MYÖS:
”Suomi menee kohti 20 miljardin alijäämää” (VU 10.2.2023)

Karoliina Partanen ottaa kantaa myös puolueen "naisongelmaan".
Kokenut poliitikko korostaa tiedonkulun merkitystä "molempiin suuntiin".
Karoliina Partanen ja Antti Häkkänen jatkavat kokoomuksen varapuheenjohtajina. Sari Multala nousi puheenjohtajistoon.
Mainos