Kun Moskovassa juhlistettiin 16. toukokuuta IVY-maiden kollektiivisen turvallisuusjärjestön CSTO:n 20-vuotispäivää, Valko-Venäjän Aljaksandr Lukašenka oli amerikkalaistutkija Brian Whitmoren mukaan vieraina olleista valtiojohtajista ainoa, joka vaati järjestöä yhdistämään voimansa Venäjän puolustamiseksi länttä vastaan.
– Ilman yhtenäistä rintamaa kollektiivinen länsi lisää painetta entisen Neuvostoliiton aluetta kohtaan, Lukašenka sanoi puheessaan Venäjän hallitsemalle liittokunnalle, johon kuuluvat myös Armenia, Kazakstan, Kirgisia ja Tadžikistan.
Vladimir Putinin ja Lukašenkan lisäksi kukaan muu johtaja ei Whitmoren mukaan maininnut Ukrainan sotaa julkisissa puheenvuoroissaan. Siitä tiettävästi keskusteltiin suljettujen ovien takana, mutta huippukokouksen jälkeen annetussa yhteisessä julkilausumassa ei mainittu Ukrainaa eikä Venäjän ”sotilaallista erikoisoperaatiota” sanallakaan.
– CSTO:n pääsihteeri Stanislav Zas kertoi toimittajille, että mahdollisuudesta lähettää joukkoja liittokunnan jäsenistä Ukrainaan ei keskusteltu, apulaisprofessori Whitmore kirjoittaa Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Kansainvälinen eristys syvenee
Kazakstan, jolla on liittokunnan toiseksi suurin armeija Venäjän jälkeen, on toistuvasti tyrmännyt CSTO:n joukkojen lähettämisen Ukrainaan ja kieltäytynyt antamasta Venäjälle apua lännen asettamien talouspakotteiden kiertämiseksi.
– Kuusijäsenisen blokin tuen puute korostaa Venäjän syvenevää kansainvälistä eristystä, ja se on käymässä vähitellen selväksi jopa Kremlin vankimmille kannattajille, Whitmore sanoo.
– CSTO:n huippukokouksen päättyessä Lukašenka osoitti kuitenkin lojaalisuuttaan Putinille keskittämällä omia joukkojaan Valko-Venäjän ja Ukrainan väliselle rajalle. Britannian sotilastiedustelun raportin mukaan siirrolla yritettiin harhauttaa Venäjän hyökkäystä torjuvia ukrainalaisjoukkoja pois Itä-Ukrainan Donbassista, hän toteaa.
Lukašenka saattaa Whitmoren mukaan olla Putinin viimeinen jäljellä oleva liittolainen entisen Neuvostoliiton alueella, mutta hänkin vilkuilee yhä enemmän sivuilleen.
– Lukašenkan poliittinen selviytyminen riippuu lähes täysin Putinista, ja se ajaa häntä hyväksymään sodan. Se, että sota kuitenkin sujuu huonosti ja on epäsuosittu Valko-Venäjällä, mutta altistaa myös hänet lisäpakotteille ja entistä totaalisempaan kansainväliseen eristykseen, kannustaa häntä ottamaan etäisyyttä konfliktiin.
Hajurako Venäjään kasvaa
Esiintyminen yhtenä Putinin harvoista jäljellä olevista ystävistä on tullut Whitmoren mukaan kalliiksi Valko-Venäjälle.
Pääministeri Roman Golovtšenko sanoi viime viikolla länsimaiden pakotteiden leikanneen Valko-Venäjän vientituloja tähän mennessä jopa 18 miljardilla dollarilla. Pakotteiden vuoksi lähes kaikki Valko-Venäjän vienti Euroopan unionin maihin ja Pohjois-Amerikkaan on estynyt, pääministeri totesi.
– Moskovan CSTO-huippukokouksessa ilmennyt eripura osoittaa, että länsimaiden pakotteet ja Venäjään ja Valko-Venäjään kohdistuva painostus toimivat. Lukašenka näyttää tunnustaneen tämän huippukokouksessa pitämissään puheissa, joissa hän valitti ”helvetillisiä pakotteita” ja väitti, että Valko-Venäjää ja Venäjää mustamaalataan ja suljetaan pois kansainvälisistä järjestöistä lännen mielijohteesta, Whitmore sanoo.
Havaittuaan sen tuskan ja eristyksen, joka Valko-Venäjälle on Putinin sodan tukemisesta aiheutunut, Venäjän muut CSTO-liittolaiset harkitsevat hänen mukaansa tarkoin, ovatko ne valmiita antamaan Kremlille enää edes symbolista tukea.
