– Suomen talous toipuu kauppakiistojen ja epävarmuuden varjossa. Yksityinen kulutus jarruttaa talouden elpymistä Suomessa, vaikka kotitalouksien ostovoima kasvaa. Pelko työttömyydestä syö uskoa tulevaisuuteen, valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander kiteytti ministeriön maanantaina julkaiseman talousennusteen keskeisen sisällön tiedotustilaisuudessa.
Valtiovarainministeriö piti tämän vuoden talouden kasvuennusteen ennallaan 1,0 prosentissa. Ensi vuoden kasvuennustetta hiukan alennettiin edellisestä kesällä tehdystä ennusteesta 1,4 prosenttiin.
Hallituksen alkusyksyn budjettiriihessä tehtiin miljardin euron sopeutukset, jotta julkisen talouden velkasuhde vakiintuisi vuonna 2027.
Rahaministeriöltä kuultiin nyt arvio tilanteesta ja tavoitteen toteutumisesta.
Ministeriön mukaan julkisen talouden velkasuhde on hetkellisesti vakiintumassa vuonna 2027. VM arvioi, että velkasuhde nousisi vuodesta 2026 vuoteen 2027 0,1 prosenttiyksikköä. Tähän liittyy kuitenkin edelleen epävarmuuksia.
– Noin 50 prosentin todennäköisyydellä vuoden 2027 velkasuhde on pienempi tai yhtä suuri kuin vuonna 2026, finanssineuvos Jenni Pääkkönen avasi VM:n laskelmia tiedotustilaisuudessa.
Huono uutinen on se, että vuoden 2027 jälkeen velkasuhde jatkaa edelleen kasvuaan.
Tänä vuonna velkasuhde nousee 87 prosenttiin ja kasvaa siitä yli 90 prosenttiin vuonna 2029.
Julkisen talouden kestävyysvajeen arvioidaan olevan 2 prosenttia suhteessa bkt:hen eli 7 miljardia euroa vuoden 2029 tasossa.
Julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna erittäin syvä: 4,3 prosenttia suhteessa bkt:hen. Alijäämä kohenee 3,6 prosenttiin ensi vuonna ja 3,4 prosenttiin vuonna 2027.
– Verotuloja on kertynyt heikosti alkuvuonna. Työllisyys on kehittynyt heikosti ja työttömyysmenot ovat nousseet odotettua voimakkaammin työttömyyden kasvun myötä, Pääkkönen muistutti.
Ministeriön mukaan verotuloja on kertynyt odotettua heikommin myös suhteessa viime vuonna tehtyyn alv-korotukseen.
Valopilkkujakin taloudessa on kuitenkin ilmassa.
– Omaisuustulojen kehittyminen on ollut suhteellisen hyvä. Jos hyvin menee, siellä on positiivinen riski julkiseen talouteen, Pääkkönen arvioi.
Investoinneissa on nähtävissä positiivisia merkkejä. Ministeriö arvioi rakentamisen elpyvän ensi vuonna. Lisäksi energiasiirtymän ja puolustushankintojen arvioidaan lisäävän investointeja.
Tullien vaikutusta ministeriö arvioi tuoreessa ennusteessa samalla tavoin kuin kesällä.
– Tullit eivät tuoneet revisiota (tarkastusta) viennin kehitykseen. Tulliepävarmuudesta johtuva kasvun hidastuminen on tänä vuonna hitaampaa, mitä ajateltiin. Yhdysvallat kärsii tulleista eniten mutta tähän mennessä vaikutus on ollut odotettua pienempää, finanssineuvos Janne Huovari kertoi tiedotustilaisuudessa.
Tullien vaikutus näkyy kuitenkin siinä, että VM alensi hieman ensi vuoden Suomen talouden kasvuennustetta.
Lisäksi palkankorotuksien tuoman kotitalouksien ostovoiman kasvun arvioidaan näkyvän vihdoin ensi vuonna yksityisen kulutuksen kasvuna.
Vaikka kokonaisinflaatio on tällä hetkellä lähellä nollaa, finanssineuvos Huovari muistutti tiedotustilaisuudessa, että tämä ei ole koko totuus.
– Jos matalalla olevien asuntoluottojen korkojen vaikutus poistetaan, inflaatio on lähes kahdessa prosentissa. Ne kotitaloudet, joilla ei ole asuntoluottoja, kokevat inflaation nousun kovempana, hän arvioi.
Mikko Spolander muistutti tiedotustilaisuudessa tulevan hallituskauden urakasta.
– On rehellistä tunnustaa, että kokonaisuus vaatii seuraavina vaalikausina lisää menojen priorisointia, lisää säästöjä ja lisää verotuksen kiristämistä ja kenties keventämistä toisaalla.
Suomen taloudessa on kuitenkin monia tekijöitä, jotka voivat Spolanderin mukaan yllättää positiivisesti.
Hän ei lähtenyt tiedotustilaisuudessa spekuloimaan siitä, millaisissa luvuissa talouskasvun pitäisi olla, jotta velkasuhde lähtisi pysyvästi laskuun.
– Julkisen velan kasvun tasaavan talouskasvun pitäisi olla vuosikausia ja vuosikymmeniä ennustettua ripeämpää. Talouspoliittisesti oleellinen kysymys on se, mistä kasvu se tulee, hän painotti.
