Lomarahat eivät ohjaudu pelkästään lomasuunnitelmien toteutukseen ja kesäisiin aktiviteetteihin, vaan peräti joka neljäs lomarahoja saava myös sijoittaa ainakin osan lomarahastaan, selviää OP Pohjolan Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Lomaraha on useimmissa työsuhteissa maksettava lisäpalkkio, joka on tyypillisesti noin puolet loma-ajan palkasta. Sen maksamisesta ei säädetä suoraan laissa, vaan se perustuu työehtosopimuksiin, työsopimuksiin tai työpaikan käytäntöihin.
Kaikki lomarahat eivät kuitenkaan ohjaudu kulutukseen, vaan OP Pohjolan Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 23 prosenttia lomarahaa saavista sijoittaa osan lomarahastaan, ja kaksi prosenttia kaikki lomarahansa. Yhteensä siis neljännes lomarahaa saavista ohjaa kesälomarahojaan sijoituksiin.
– Lomaraha on monelle vuoden suurimpia yksittäisiä lisätuloja. Siksi se tarjoaa hyvän mahdollisuuden kasvattaa säästöjä ja sijoituksia ilman, että kuukausittaista taloutta tarvitsee välttämättä kiristää, sanoo tiedotteessa OP Pohjolan varallisuudenhoidon asiakkuuksien ja myynnin johtaja Kai Kalajainen.
Kyselyn mukaan nuoret aikuiset ovat aktiivisimpia lomarahojen sijoittajia. Jopa 40 prosenttia niistä 26–34 vuotiaista, jotka kyselyn mukaan saavat lomarahaa, kertoo sijoittavansa niistä kaikki tai osan. Myös nuoremmista 18–25-vuotiaista lomarahoja saavista kolmannes sijoittaa niistä ainakin osan.
Nuoremmissa ikäryhmissä sijoittamisesta on tullut luonteva osa taloudenhallintaa, ja myös kertaluonteisia tuloja hyödynnetään aiempaa useammin pitkäjänteiseen varallisuuden kasvattamiseen. Tämä näkyy siinä, että ylimääräisiä tuloja kuten veronpalautuksia tai muita rahaeriä laitetaan kasvamaan tulevaisuutta varten, sen sijaan että koko raha menisi kulutukseen.
OP Pohjolassa uusia sijoittaja-asiakkaita on aloittanut 46 prosenttia enemmän tammi-huhtikuussa 2026 kuin vastaavana vuotta aiempana ajankohtana.
– Käynnissä on varsinainen sijoittamisen aloittamisbuumi. Sijoittamisen kasvava suosio kertoo myös siitä, että pitkäjänteinen säästäminen on vakiinnuttanut asemaansa osana suomalaisten taloudenhoitoa ja on siksi luonnollistakin, että se näkyy myös lomarahojen käytössä, Kalajainen pohtii.