Jatkuvalla stressillä on osoitettu olevan merkittäviä vaikutuksia fyysiseen terveyteen.
Kyselytutkimusten perusteella ilmiö on modernissa yhteiskunnassa erittäin yleinen. Britanniassa 56 prosenttia ihmisistä kertoo tunteneensa itsensä niin stressaantuneeksi, että tilanne vaikutti laajasti heidän elämäänsä.
Vastaajista 52 prosenttia kuvaili tunnetta kestämättömän voimakkaaksi. Muun muassa pandemia-aikana asetetut rajoitustoimet ja sosiaalinen eristyneisyys ovat lisänneet mielenterveysongelmia.
Telegraph-lehden mukaan stressi on yksi yleisimmistä pitkäaikaisten sairauspoissaolojen aiheuttajista. Stressi, työn aiheuttama ahdistus ja masennus johtivat yli 17 miljoonan työpäivän menetykseen Britanniassa vuosina 2021–22.
Maan entinen ympäristöministeri Therese Coffey kertoi hiljattain lähes kuolleensa stressin aiheuttamaan aivopaiseeseen. Hän oli viettänyt kuukauden sairaalassa koettuaan aistiharhoja.
Jatkuva stressi vaikuttaa kehoon monin tavoin. Se voi vaikeuttaa keskittymistä ja aiheuttaa masennusta, ”aivosumua” ja ärsyneisyyttä. Henkilö voi kärsiä hiustenlähdöstä, hauraista kynsistä ja kuivasta ihosta.
Stressi lisäksi nostaa kolesterolia ja verenpainetta, mikä puolestaan lisää infarktien riskiä. Niveltulehdukset voivat yleistyä samoin kuin lihasjännitys ja muut säryt.
Jatkuvasta stressistä kärsivän henkilön suolisto ei pysty ottamaan vastaan ravintoaineita tavalliseen tapaan. Ripulia, ummetusta ja turvotusta voi ilmaantua. Henkilön hormonituotanto samalla heikkenee.
– Sosiaalinen koheesio auttaa suojautumaan stressiltä. Yhä useampi tekee töitä kotoa käsin, joten sosiaalinen tuki ja ryhmähenki voivat samalla kärsiä. Tämä voi aiheuttaa lisää stressiä, King’s College London -yliopiston professori Neil Greenberg sanoo.
