Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Matias Pajula pitää järjettömänä päätöstä, jonka mukaan Laajasalon Stansvikinkalliolta peruttiin viimeinenkin asuinrakennussuunnitelma. Kokoomus jäi valtuustopäätöksessä vähemmistöön. Jo aiemmin alueelta oli torpattu laajempi rakentaminen.
Pajulan mukaan kaikkiaan Laajasalon alueen rakentamista on leikattu liikaa.
– Helsinki on menettänyt 100 miljoonaa euroa toteutumattomina tonttituloina Kruunusiltojen rakentamispäätöksen jälkeen. Tuloja, joiden varaan investointipäätöksen talousyhtälö aikanaan rakennettiin, hän kommentoi X:ssä.
Pajula huomauttaa, että sata miljoonaa on liki kolmasosa sillan rakentamisen kustannuksista.
– Mutta arkkitehtuurin historian professori osaa kertoa, että tällä menetetyllä 100 miljoonalla eurolla ei ole vaikutusta sillan kannattavuuteen. Ja kuulemma asiaa ei pitäisi itse asiassa edes tarkastella vain talouden näkökulmasta, koska silta on “maamerkki”, Pajula taivastelee.
Aalto-yliopiston professori Panu Savolainen sanoi Helsingin Sanomissa, ettei rakentaminen ole vähentynyt niin paljon, että se vaikuttaisi Kruunusiltahankkeen kannattavuuteen. Savolaisen mukaan tällaisen väittäminen on populismia.
Miten käy tulevaisuudessa?
Laajasalon kaavoista on vähentynyt noin 2000 asukkaan verran. Savolaisen mielestä infrastruktuurihankkeita on turha tarkastella taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta niin harvaan asutussa maassa kuin Suomessa.
– Silta on hieno, mutta eihän muiden ihmisten rahoihin voi suhtautua näin leväperäisesti, Pajula puolestaan sanoo.
Hänen mukaansa massiivista investointia ei voi toteuttaa niin, että ensin rakennetaan ja sitten perään romutetaan investoinnin rahoittava tulopuoli.
– Eräs demari totesi minulle, että ”en vetäisi tästä näin pitkälle meneviä johtopäätöksiä Kruunusiltojen kannattavuudesta.” Vain demarille yli 100 miljoonaa euroa on niin pieni raha, että siitä ei voi vetää johtopäätöksiä, Pajula jatkaa.
Kruunuvuorenrannan esimerkki on herättänyt kokoomuksessa huolta siitä, miten tulevien isojen liikennehankkeiden kanssa käy.
Helsinki on juuri aloittanut uuden pikaraitiotien, Länsiratikat-hankkeen rakentamisen. Projektin hinta on kaikkiaan noin 340 miljoonaa euroa. Myös Länsiratikoiden varrella on kaavoitettu viheralueille rakentamista, jota vastustetaan.
Pajula totesi HS:lle, että etenkin uusia raideyhteyksiä, tulee arvioida uuden kokemuksen valossa.
– Ennen kuin lähdemme kehittämään uutta aluetta tai infrahanketta, on käytävä entistä tarkemmin keskustelu siitä, olemmeko valmiita toteuttamaan kaiken sen rakentamisen, Pajula sanoi.
”Kuulostaa oudolta väitteeltä”
Makrotaloustieteen professori Niku Määttänen on X:ssä pohdiskellut Panu Savolaisen kantaa siltahankkeeseen.
– Ainakin tuo ”ei vaikuta talouteen” kuulostaa oudolta väitteeltä. Miten voisi olla vaikuttamatta ainakin vähän? Mutta ehkä Savolainen tarkoittaa pikemminkin, että ei vaikuta ratkaisevasti, Määttänen sanoo.
– Periaatteessa on toki mahdollista, että luontokohteen suojeleminen nostaa jäljellä jäävien tonttien arvoa niin paljon, että kaupungin tonteista saama tulo ei lopulta laskekaan. Epäilen kyllä vahvasti, että näin ei tapahdu, sillä Helsingin arvokkaimmat alueet ovat yleensä tiivisti rakennettuja alueita. Lähiluonnon sijaan ihmiset näyttävät arvostavan tiiviin rakentamisen mahdollistamia palveluita. Ainakin tiiviistä alueista on enemmän niukkuutta, Määttänen korostaa.
Hän jatkaa sen vuoksi myös ihmettelevänsä, millä perusteella Savolainen arvioi, että Suomessa on 2010-luvulla kaavoitettu liian ahtaasti.
”Punavihreille julkinen raha ei maksa”
Myös Helsingin entinen pormestari Juhana Vartiainen (kok.) pitää tuoretta ratkaisua käsittämättömänä.
– Kun julkinen raha ei punavihreille maksa kenellekään mitään, Vartiainen sanoo valtuuston päätöksestä.
Vartiaisen mukaan asiassa näkyy myös uusia infrahankkeita ja tiivimpää kaupunkia voimallisesti edistäneiden vihreiden heikkous.
– Kun infrainvestointeja suunnitellaan, laskelmat perustetaan rakentamiselle. Mutta kun investointi on tehty, rakentaminen peruutetaan, Vartiainen toteaa.