Puolustuskysymykset ovat Jason Israelin mukaan poliittisen keskustelun polttopisteessä Atlantin molemmin puolin. Kun Yhdysvalloissa korostetaan America First -periaatetta, Eurooppa tavoittelee uudenlaista strategista autonomiaa.
On olemassa selkeä riski, että painotuserot vievät USA:ta ja Eurooppaa erilleen, vaikka lisääntyvät yhteiset uhat edellyttäisivät pikemminkin yhteistyön tiivistämistä, Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa toimiva Israel toteaa analyysissaan.
Ennen nykyistä tehtäväänsä laivastoupseeritaustainen Jason Israel on toiminut Yhdysvaltain presidentin erityisavustajana ja palvellut eri tehtävissä muun muassa Pentagonissa, kansallisessa turvallisuusneuvostossa ja maansa ulkomaanedustustoissa useissa eri maissa.
– Onneksi yhä useampi asia yhdistää ennemmin kuin erottaa atlanttisia demokratioita, ja siihen sisältyy suuri mahdollisuus. Meillä on nyt kaikki edellytykset Yhdysvaltojen ja Euroopan väliselle suurelle puolustusteolliselle sopimukselle, joka voisi elvyttää demokratioiden arsenaalin, täydentää sitä ja jopa määritellä se uudelleen, hän sanoo.
Nato perustettiin vuonna 1949 torjumaan yhteistä uhkaa, eivätkä ne hänen mukaansa osoita laantumisen merkkejä. Esimerkkeinä hän mainitsee Venäjän Ukrainaa vastaan käymän häikäilemättömän hyökkäyssodan sekä Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean koordinoidut vihamieliset toimet.
– Olisi lyhytnäköistä haaskausta uhrata yli seitsemän vuosikymmentä jatkunut Yhdysvaltojen ja Euroopan yhtenäisyys ja yhteistoimintakyky, kun trendit edellyttävät pikemminkin entistä enemmän koordinointia yli rajojen, hän toteaa.
Rohkaisevaa on hänen mukaansa se, että länsimaat ovat sitoutuneet kasvattamaan voimakkaasti puolustusmenojaan. Yhdysvalloissa Donald Trumpin hallinto on luvannut ensi vuodelle vähintään 10 prosentin lisäyksen, jota kongressi saattaa nostaa vielä siitäkin. EU arvioi, jäsenmaidensa kasvattavan puolustusmenojaan noin 800 miljardilla eurolla, ja pelkästään Saksassa valmistellaan noin 500 miljardin euron lisäpanostusta.
Koska Yhdysvaltojen ja Euroopan edut ovat edelleen perustavanlaatuisesti samansuuntaiset ja yhteen nivoutuneet, ajankohta voisi olla Israelin mukaan olla otollinen merkittävälle – jopa historialliselle – puolustusteollisuuden yhteistyöavaukselle. Pohjan tälle tarjoaisi sen tunnustaminen, että nopeasti varustautuva Eurooppa tarvitsee amerikkalaisen puolustusteollisuuden osaamista ja tuotantokapasiteettia ainakin seuraavan vuosikymmenen ajan.
– Tämä ei ole Yhdysvaltojen lipun heiluttelua, vaan tosiasia. Vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole, ellei Eurooppa halua hankkia aseita Kiinasta tai Venäjältä, Israel huomauttaa.
Kun Yhdysvallat pyrkii lisäämään omaa puolustustarviketuotantoaan, integroituminen Euroopan teollisuuden kanssa voisi hänen mukaansa auttaa paikkaamaan kriittisiä komponenttivajeita, vahvistamaan toimitusketjuja ja tarjoamaan uudenlaista joustavuutta.
Naton jäsenmaiden välillä vallitsee nyt poliittisia jännitteitä, mutta puolustusteollista yhteistyötään merkittävästi tiivistämällä Yhdysvaltain ja Euroopan johtajilla olisi Israelin mielestä historiallinen mahdollisuus transatlanttisen liittosuhteen lujittamiseen – ja samalla tilaisuus luoda suuri määrä työpaikkoja Atlantin molemmin puolin.
