EU valmistelee uutta pakkaus- ja pakkausjäteasetusta, joka edellyttäisi kaupoilta muun muassa pakkausten uudelleenkäyttöä ja -täyttöä.
Euroopan parlamentti äänestää ensi viikolla muutosesityksistään komission esitykseen pakkaus- ja pakkausjäteasetukseksi. Suunnitelmaa on kritisoitu siitä, että se toisi Suomeen suuren ja kalliin pakollisen muutoksen, vaikka Suomessa on jo tehokas kierrätysjärjestelmä.
– Suomalainen juomapakkausten palautusjärjestelmä on ympäristöystävällinen ja tehokas, eikä sen toimivuutta pidä vaarantaa vaatimalla siirtymistä uudelleen käytettäviin pakkauksiin. Uudelleenkäytön pitäisi olla vaihtoehto eikä pakollinen vaatimus. Pakkausasetuksessa nyt kaavailtu uudelleenkäyttövelvoite pyrkii ajamaan kaikki jäsenvaltiot samaan muottiin riippumatta etäisyyksistä, tuotevalikoimista tai jo olemassa olevista, hyvin toimivista järjestelmistä, Suomen Palautuspakkaus Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurminen sanoo tiedotteessa.
Suomen pantillisessa järjestelmässä pakkausmateriaali käytetään uusien juomapakkausten valmistukseen. Järjestelmää ylläpitää kaupan yritysten ja juomateollisuuden omistama Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa).
Logistiikan ja myymälätehokkuuden kannalta keskeistä on, että kuluttajien palauttamat pakkaukset voidaan puristaa kuljetusta varten pieneen tilaan eikä juomapakkausten käsittely vie paljon tilaa myymälöissäkään.
Kun Suomessa vuosina 2005-2008 siirryttiin uudelleenkäytettävistä juomapulloista materiaalina kierrätettäviin pulloihin ja tölkkeihin, ympäristövaikutukset vähenivät monilta osin.
– Esimerkiksi mehujen, maitotuotteiden ja maitopohjaisten juomien pakkausmateriaalina käytetään Suomessa kierrätettävää kartonkia. Kuitumateriaalien kierrätys toimii hyvin ja EU:n asettamat tavoitteet ylitetään kirkkaasti. Siksi näille tuoteryhmille ei tulisikaan asettaa vaatimuksia siirtyä uudelleenkäytettäviin pakkauksiin, Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen kommentoi tiedotteessa.
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta on esittänyt, että myyntipinta-alaltaan yli 400 neliömetrin myymälöiden tulisi pyrkiä varaamaan pinta-alastaan vähintään 10 prosenttia tuotteille, jotka pakattaisiin kuluttajan omiin astioihin.
Kuluttajan myymälään mukanaan tuomien pakkausten uudelleentäyttöä ei ole Suomessa juurikaan kokeiltu. Kaupan yritykset ovat kokeneet, että kuluttajan omien astioiden uudelleentäyttöön myymälässä liittyy useita elintarviketurvallisuuden ja -hygienian kannalta avoimia asioita.
Kuluttajien palauttamien uudelleenkäytettävien pakkausten käsittely myymälöissä aiheuttaisi huomattavasti tilantarvetta ja lisätyötä.
Esimerkiksi juomien ja take away -annosten osittainen siirtäminen kierrätettävistä uudelleenkäytettäviin pakkauksiin edellyttäisi mittavia muutoksia myymälätilojen käyttöön. Monestikaan laajennusvaraa tai -mahdollisuutta ei ole, joten nykyisiä myyntineliöitä pitäisi muuttaa uudelleenkäytön edellyttämiksi teknisiksi tiloiksi.
– Kun myymälätilaa käytettäisiin asiakkaiden omien astioiden uudelleentäyttöasemiin, pullohuoneisiin ja logistiikkaratkaisuihin, kaupan investointikustannus laskettaisiin sadoissa miljoonissa euroissa samalla kun myymälöiden valikoimia pitäisi supistaa ja myynti vähenisi, Nieminen arvioi.
Kaupan järjestöjen ja Palpa muistuttavat uudelleenkäyttö- ja -täyttötavoitteiden kaltaisten suurten muutosten tulee pohjautua koko arvoketjun huomioivaan analyysiin, joka osoittaa muutosten positiiviset ympäristö- ja ilmastovaikutukset.
– Esimerkiksi uudelleenkäytettävän take away -pakkauksen käyttöönotto kaupoissa ja ravintoloissa olisi mahdollisesti ympäristön kannalta aidosti kestävää, ja sille voitaisiin asettaa tavoitteet vaikkapa vapaaehtoiseen kehittämiseen perustuvan green dealin yhteydessä. Samalla kun kehitetään uutta, voidaan ylläpitää toimivaksi osoittautuneita ratkaisuja, kuten pantillisten juomapakkausten palautusjärjestelmiä ja materiaalin kierrätystä, Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola sanoo.
