Taloussanomalehti Kommersant raportoi, että toinen Kiinan kahdesta suuresta valtion pankista Bank of China ei enää asioi Moskovan pörssin kanssa. Pankin tytäryhtiö JSC Bank of China on toiminut Venäjällä maidenvälisen kaupan clearing-pankkina, ja juan on ollut sen vaihtovaluuttana. Tämän toiminnan ilmoitetaan päättyneen 15. heinäkuuta 2024, koska Moskovan pörssi joutui 12. kesäkuuta Yhdysvaltain pakotteiden kohteeksi.
Bank of Chinan päätöksen seurauksena Venäjän ainoan ulkomaisen käyttövaluutan juanin vaihtoon on käytössä enää yksi kiinalaispankki ICBC Bank, jonka tytäryhtiö Venäjällä on siirtynyt clearing-kaupan hoitajaksi. Tämäkään järjestely tuskin kestää pitkään, koska Kommersantin lähteiden mukaan Yhdysvaltain valtiovarainministeriön lupa jatkaa toimintaa on voimassa enää elokuun puoliväliin saakka. Sen jälkeen kaikki Venäjän-kaupassa edelleen mukana olevat pankit lisätään pakotelistalle.
Juanin vaihtopisteeksi muuttuneessa Moskovan pörssissä valuutan vaihtovolyymit ovat pudonneet rajusti heinäkuussa. Keskimääräinen 88 miljardia ruplaa päivässä on kolmanneksen vähemmän kuin kesäkuussa ja puolet tammikuun vaihtovolyymista. Samaan aikaan myös jäljellä olevien muiden valuuttojen, joiden osuus on kymmenestuhannesosissa juanin vaihdosta, kuten Turkin liiran, vaihto on edelleen vähentynyt.
Juanin vaihdon romahdusta saattaa selittää venäläisten tuontifirmojen havainto, jonka mukaan Venäjällä vaihdetuista juaneista on tullut likaista rahaa Kiinassa. Kiinalaispankit pelkäävät käsitellä jopa maan omaa valuuttaa, jos se on tullut Venäjältä. Tämän on havaittu johtaneen muihin ratkaisuihin kaupankäynnissä, kuten salakuljetukseen.
Jo ennen Bank of Chinan ilmoitusta Venäjän keskuspankin johtaja Elvira Nabiullina kertoi mediatilaisuudessa ulkomaan maksuliikenteen hoitamisen tulleen monimutkaisemmaksi ja sen myötä kulujen ja tuontituotteiden hintojen nousseen. Hänen mukaansa Venäjän täydellisen eristymisen riski on edessä kuitenkin vasta silloin, jos maailmanmarkkinat lakkaavat kokonaan ostamasta venäläisiä vientituotteita.
Myös Keski-Aasia irtautumassa
Venäjän ulkomaan maksuliikenne alkaa takkuilla myös Keski-Aasian entisissä neuvostotasavalloissa Kazakstanissa, Uzbekistanissa, Kirgisiassa ja Tadžikistanissa. Tämä selviää venäläisen RBC-kanavan katsauksesta kuljetusyhtiöiden PEK, Digital VED, GTL ja Logita Trade keskuudessa. Kerätyn aineiston mukaan maksujen hylkäysten määrä Keski-Aasian pankkeihin kasvoi 30 prosenttia heinäkuussa ja keskimääräinen käsittelyaika piteni kahdella päivällä eli kahteen viikkoon.
Tilannetta selitetään yleisesti pankkitoiminnan määräysten kiristymisellä näissä maissa. Pankit vaativat PEK:n talousjohtaja Roman Romanševskyn mukaan yhtiöiltä yhä enemmän lisäasiakirjoja ja selityksiä – tietoa yhtiöistä, niiden perustajista, asiakkaista, rahan alkuperästä ja maksun yksityiskohdista.
Hän täsmensi, että ongelmat lisääntyivät kuluvan vuoden toisella neljänneksellä, vaikka maksuliikennettä olisi hoidettu kansallisilla valuutoilla. Hän sanoi, että pankkien käytännöt eivät ole yhteneviä eikä niissä ole selvää algoritmia, vaan ne voivat tehdä mitä päätöksiä tahansa maksun välittämisen suhteen antamatta mitään selitystä.
Logita Traden toimitusjohtaja Tatjana Aleksejevan mukaan samassa pankissa voi mennä läpi 10 000 dollarin arvoinen maksusuoritus, mutta 50 000 arvoinen suoritus hylätään. Digital VED:n perustaja Anna Fomitševa sanoo, että eniten ongelmia syntyy, kun maksetaan hyödykkeistä Keski-Aasian pankkien kautta muihin maihin Kiina mukaan lukien.
Rajan ylittävän maksuliikenteen formaatti muuttuu CDEK Payn edustajan mukaan päivittäin. Pankit selittävät tilannetta tutulla syyllä: ne eivät halua joutua hankaluuksiin Yhdysvaltojen pakotteiden kanssa.
Venäjän ongelmat ulkomaan maksuliikenteessä alkoivat viime vuoden lopulla, kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden valtuutti maan valtionvarainministeriön asettamaan toissijaisia pakotteita luottolaitoksille, jotka tekevät yhteistyötä venäläisten yhtiöiden kanssa ja auttavat sillä tavoin Venäjän aseteollista kompleksia. Sen jälkeen pankit, Turkissa, Arabiemiraateissa ja Kiinassa alkoivat hylätä Venäjältä tulevia maksuja.
Kuluvan vuoden kesäkuussa Yhdysvallat laajensi mekanismia koskemaan kaikkia venäläisiä pakotteiden alaisia toimijoita, mukaan lukien pankkeja. Myös Moskovan pörssi asetettiin pakotelistalle, mikä vaikeutti ulkomaanvaluuttojen kiertoa sen kautta.
