Uusi rikosaalto huolettaa – ”Poliisin pitää näkyä”

Ruotsin tilanteesta voi ottaa opiksi etenkin järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa, kansanedustaja sanoo.
Poliisiautoja Helsingissä. / LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Poliisiautoja Kampin keskuksen edustalla Helsingissä. / LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Poliisiautoja Helsingissä. / LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Poliisiautoja Kampin keskuksen edustalla Helsingissä. / LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen poliisi Mari Kaunistola kehottaa puuttumaan nuorten rikollisuuteen nykyistä aikaisemmin.

Hänen mukaansa poliisin näkyvyys julkisilla paikoilla ja koulujen arjessa ehkäisee rikoksia jo ennen kuin nuori ajautuu vakavampaan kierteeseen.

Poliisi on kertonut alaikäisten nuorten ryöstelevän muita nuoria Espoossa. Osa lapsijoukosta tekee myös huumekauppaa, ja toiminta on keskittynyt erityisesti kauppakeskusten liepeille.

Poliisin mukaan rikoksia tehtailee pieni, mutta huolestuttava joukko nuoria.

– Kenenkään nuoren tai aikuisen ei kuulu pelätä kauppakeskusten läheisyydessä tai julkisilla paikoilla. Se on ihan selvä asia, että näihin pitää puuttua hyvinkin painokkaasti, Kaunistola sanoo Verkkouutisten Asiakysymyksen haastattelussa.

Hän muistuttaa, että nuoret löytävät toisensa nykyisin nopeasti sosiaalisen median ja eri alustojen kautta. Samanhenkiset nuoret voivat kokoontua verkossa ja siirtyä sen jälkeen tekemään rikoksia fyysisessä ympäristössä.

Kansanedustaja korostaa poliisin voimavarojen merkitystä. Valvonta näillä alueilla on jo itsessään ennaltaehkäisevää toimintaa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt kaudellaan useita muutoksia, joilla on pyritty vahvistamaan maan sisäistä turvallisuutta. Esimerkiksi katujengirikollisuutta torjutaan kovemmilla rangaistuksilla, minkä lisäksi jengissä tehty rikos johtaa ankarampaan tuomioon. Alaikäisten käyttäminen rikoksentekoon on kriminalisoitu.

Mari Kaunistola varoittaa, ettei Suomi saa ajautua Ruotsin tielle jengirikollisuudessa. Hänen mukaansa kehitykseen voidaan vielä puuttua tehokkaasti, mutta viranomaisille pitää antaa riittävät keinot ajoissa.

– Rikollisuus kulkee meitä aina askeleen edellä. Sen takia meidän pitää pystyä tekemään kovempiakin rikosoikeudellisia lainsäädäntötöitä etupainotteisesti, Kaunistola sanoo.

Ruotsin tilanteesta tulee hänen mukaansa ottaa opiksi etenkin järjestäytyneen rikollisuuden, maahanmuuttopolitiikan, kotouttamisen ja viranomaisyhteistyön osalta. Suomessakin on jo viitteitä rikollisorganisaatioiden johtamisesta ulkomailta.

Rikolliset löytävät toisensa verkossa

Poimintoja videosisällöistämme

Nuorten kohdalla Kaunistola painottaa varhaista puuttumista. Alle 12-vuotias on vielä täysin lapsi, minkä vuoksi vastuu alkaa kodista.

Vanhempien pitäisi kansanedustajan mukaan olla kiinnostuneita siitä, mitä lapsi tekee vapaa-ajallaan, kuinka paljon hän käyttää sosiaalista mediaa, millä alustoilla hän liikkuu ja kenen kanssa hän on tekemisissä.

– Kyllähän se rajoista ja rakkaudesta siellä kotona jo lähtee, Mari Kaunistola sanoo.

Hän ei kuitenkaan jättäisi vastuuta vain perheille. Kaunistolan mukaan poliisin pitäisi näkyä nykyistä vahvemmin koulujen arjessa. Hän viittaa omaan kokemukseensa koulupoliisityöstä.

– Tiedän, mikä merkitys sillä on, kun poliisi menee fyysisesti kouluun, on läsnä oppitunnilla, keskustelee lasten ja nuorten kanssa erilaisista ilmiöistä ja antaa ajattelemisen aihetta lainkirjaimen näkökulmasta.

Kaunistolan mukaan somepoliisitoimintaa ja uusia ennaltaehkäisevän työn keinoja tarvitaan, mutta samalla vanhoja toimintamalleja pitäisi vahvistaa. Hän nostaa esiin viranomaisten välisen tiedonkulun sekä poliisin Ankkuri-toiminnan, jossa poliisi, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä nuorisotoimi puuttuvat nuorten rikoksiin ja ongelmiin yhdessä.

Entisenä poliisina Kaunistolaa huolestuttaa rikollisuuden verkostomaisuus. Jengien ei tarvitse enää toimia pysyvissä kokoonpanoissa, vaan rikoksia voidaan toteuttaa vaihtelevilla verkostoilla.

Tämä vaatii viranomaisilta aiempaa enemmän aktiivisuutta ja lainsäädännöllisiä keinoja, joilla viestintään ja verkostoihin päästään käsiksi. Rikolliset voivat houkutella lapsia alustoille, joilla voidaan jopa tilata rikoksia tai värvätä nuoria vakaviin tekoihin.

Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja voi hämärtää nuoren käsitystä seurauksista. Kansanedustaja korostaa, että myös alle 15-vuotiaiden rikoksiin voidaan ja pitää puuttua.

– Meillä jopa alle 15-vuotiaat menevät tällaiseen toimintaan mukaan, kun ollaan alustoilla, joissa voidaan houkutella tekemään hyvin julmia ja raakojakin tekoja, Kaunistola sanoo.

KATSO KOKO JAKSO: Nuoria valuu rikollisjengeihin – näitä keinoja poliisi tarvitsee

Rikoksen uhrit on erehdytetty lähtemään mukaan sijoitustoimintaan, joka on usein jatkunut pidemmän aikaa.
Noora Fagerström ihmettelee Antti Lindtmanin suunnitelmaa perua hallituksen veronalennus.
Länsi-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtajan mukaan vaikuttajaviestintään ei pitäisi käyttää rahaa palvelujen kustannuksella.
Mainos