Uusi lakialoite tähtää verkkohuijausten torjuntaan, pankit saisivat jakaa tietoa

Kansanedustajan mukaan petosrikokset voivat romahduttaa luottamuksen koko yhteiskuntaan.
Pankkien välistä tiedonvaihtoa halutaan parantaa. PIXABAY
Pankkien välistä tiedonvaihtoa halutaan parantaa. PIXABAY

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ville Kaunisto (kok.) on jättänyt lakialoitteen, joka tähtää talousrikollisuuden, erityisesti petosrikollisuuden, torjuntaan. Aloitteen keskiössä on pankkisektorin roolin vahvistaminen ja tiedonvaihdon parantaminen huijausten ehkäisemiseksi erityisesti silloin, kun kohteena ovat haavoittuvassa asemassa olevat kansalaiset, kuten vanhukset.

– Rahahuijaukset voivat aiheuttaa uhreilleen elinikäisiä taloudellisia menetyksiä ja syvää henkistä kärsimystä. On äärimmäisen tärkeää, että pystymme tunnistamaan ja estämään nämä rikokset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Kaunisto sanoo tiedotteessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Aloitteella pyritään mahdollistamaan tiedonvaihto epäilyttävistä liiketoimista pankkien välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rahoitusalan toimijat voisivat reagoida nopeammin poikkeaviin tapahtumiin ja estää huijauksia ennen kuin vahinko ehtii tapahtua.

– Euroopan edelläkävijämaissa pankkien välinen tiedonvaihto on jo osoittautunut tehokkaaksi keinoksi torjua rahanpesua ja petoksia. Meidän on aika ottaa käyttöön samat keinot myös Suomessa, Kaunisto sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Aloite kumpuaa kasvavasta huolesta erityisesti iäkkäisiin kansalaisiin kohdistuvista verkkohuijauksista, joita tehdään usein ulkomaalaisilta tileiltä käsin ja jotka jäävät liian usein myöhäisessä vaiheessa kiinni. Kaunisto korostaa, että talousrikollisuuden torjunta on paitsi finanssialan, myös koko yhteiskunnan yhteinen vastuu.

– Petosrikokset eivät ainoastaan köyhdytä uhrejaan, vaan ne voivat myös romahduttaa luottamuksen yhteiskuntaan ja heikentää turvallisuuden tunnetta, hän sanoo.

– Tavoiteltu lakimuutos on mahdollisuus vahvistaa suomalaisten taloudellista turvallisuutta ja suojella erityisesti kaikkein haavoittuvimpia kansalaisia, Kaunisto jatkaa.

Varastetuista pyöristä korvattiin viime vuonna noin 12 miljoonaa euroa.
Pahimmassa tapauksessa voidaan viedä koko omaisuus.
Mainos