Talouden näkymät ovat parantuneet ja OP Ryhmä nostaa ennustettaan Suomen talouskasvusta ensi vuodelle.
Tiistaina julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan OP Ryhmä ennustaa Suomen BKT:n kasvavan ensi vuonna 2,0 prosenttia, kun aiempi ennuste oli 1,5 prosenttia. Kuluvan vuoden arvio talouden kasvusta pysyy 1,0 prosentissa.
Myös vuonna 2027 bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan hyvää 1,6 prosentin tahtia.
Näkymien parantumisen taustalla on OP Ryhmän mukaan se, että Yhdysvaltain tuonnilleen asettamat tullit ovat jäämässä huhtikuussa ilmoitettua pienemmäksi, vastatulleja ei ole tiedossa ja kauppasovun syntyminen vähentää epävarmuutta.
– Kauppaneuvotteluihin liittyvän epävarmuuden väistyessä talouskasvu alkaa vahvistua vuoden loppua kohti. Nousseet tullit ja niihin liittynyt epävarmuus vievät ison osan vuoden 2025 talouskasvusta. Seuraavina vuosina talous elpyy pidemmän ajan keskivertovauhtia nopeammin eli yli talouden potentiaalisen kasvun, arvioi OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.
Vienti on kehittynyt odotuksia paremmin. Kysyntänäkymät ovat parantuneet aiemmista arvioista, eikä Yhdysvaltain tullien arvioida merkittävästi hankaloittavan vientiä. Myös viennin hintakilpailukyky on euron vahvistumisesta huolimatta hyvällä tasolla.
– Yksityinen kulutus väheni alkuvuonna, kun kotitaloudet lisäsivät säästämistään. Kuluttajien epävarmuutta ovat lisänneet niin heikko työmarkkinatilanne kuin yleisempi epävarmuus erityisesti kauppapoliittisiin ratkaisuihin liittyen. Epävarmuuden vähentyessä kotitalouksilla on mahdollisuus lisätä kulutustaan ja lähivuosina kulutus elpyykin hyvin, Heiskanen toteaa.
Eri inflaatiomittarit ovat antaneet viime aikoina hyvin erilaisen kuvan Suomen hintakehityksestä. Erot mittareiden välillä ovat jatkossa kapenemassa, ja kuluttajahintojen nousu vakiintuu kahden prosentin tuntumaan.
– Työttömyysaste on kuluvana vuonna noussut ennakoitua korkeammalle ennen kaikkea korkean työvoima-asteen vuoksi. Työmarkkinoiden kuva onkin kaksijakoinen. Työllisyyden kehitys on ollut kohtalaista, mutta työttömyys jäänyt odotettua korkeammalle. Lähivuosina työllisyys lisääntyy kohenevan suhdanteen myötä, ja työttömyys laskee, mutta verrattain maltillisesti, Heiskanen sanoo.
Julkinen vaje pysyy tänä vuonna suurena, mutta pienenee lähivuosina menosäästöjen myötä. Velkaantuminen hidastuu, mutta lisätoimia on yhä tehtävä, jotta velkasuhde kääntyisi laskuun.
Riskit ja mahdollisuudet ennusteessa liittyvät ennen kaikkea kansainväliseen toimintaympäristöön ja ovat tasapainossa.
Epävarmuuden hellittäessä ja talouksien sopeutuessa kohonneisiin tulleihin maailmantalouden kasvu voi jälleen piristyä. Vuosina 2026–27 maailmantalouden arvioidaan kasvavan jokseenkin pidemmän ajan keskiarvon mukaisesti noin kolmen prosentin vauhtia.
Yhdysvaltain talous kärsii eniten asettamistaan tulleista. Kuluttajahinnat nousevat vastaamaan kohonnutta tullitasoa, mikä nopeuttaa inflaatiota tilapäisesti. Kuluttajien heikentyvästä ostovoimasta kärsii yksityinen kulutus, joka on Yhdysvaltain talouden keskeinen moottori.
Euroalueen talous on kasvanut kuluvana vuonna aiempia arvioita vahvemmin. Korkeammat tullit viennille Yhdysvaltoihin heikentävät hieman talouskasvua loppuvuonna. Kokonaisuutena euroalueen talous kasvaa kohtalaisesti tänä vuonna ja seuraavina vuosina. Inflaatio pysyy tavoitellun kahden prosentin tuntumassa, ja korkonäkymä on verrattain vakaa.
– Ennusteeseen liittyvät riskit ovat kevättä pienemmät ja tasapainossa. Tullien kaikkia vaikutuksia on vaikea arvioida. Yhdysvaltain talous voi myös painua lievään taantumaan, joka heijastuisi koko maailmantalouteen. Vastaavasti epävarmuuden väheneminen voi pitää talouskehityksen arvioitua parempana, ja tullien nousun kielteisten vaikutusten hiipuessa globaali talous voisi elpyä vahvemmin, Heiskanen sanoo.