Suomessa ollaan vihdoin pääsemässä kasvuun useimmilla toimialoilla. Palvelualojen ja
kaupan liikevaihto on ollut kasvusssa, samoin teollisuuden luvut ovat olleet vahvat. Myös
rakennusala on nyt päässyt hyvään vauhtiin – jopa niin, että tämän vuoden huhtikuussa koko
alan liikevaihto oli seitsemän prosenttia vuoden takaista enemmän.
Kaikkiaan Suomen talous oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä paljon odotettua
vahvemmassa vedossa. Kokonaistuotannon määrä kasvoi 0,9 prosenttia edellisestä
neljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Toimialojen lisäksi kasvussa olivat kaikki
kokonaiskysynnän ja tarjonnan erät: vienti, kulutus, investoinnit ja tuonti.
Työllisyydessä ei valitettavasti kuitenkaan vielä näytä olevan ilon merkkejä, ellei sellaisena
pidä sitä, että työttömien määrän kasvu on hidastunut edeltävän puoleen vuoteen verrattuna.
Palkansaajien kannalta tärkein viesti hyvin käynnistyneestä vuodesta onkin, että jos veto
jatkuu, se alkaa näkyä työllisyyden vahvistumisena loka-marraskuussa. Aiemmin se tuskin
on mahdollista, sillä kesää vasten uutta työvoimaa harvoin palkataan ja toisaalta pitkään
jatkunut huono jakso pitää työnantajat joka tapauksessa varovaisina.
Suomen talouteen vaikuttaa erityisen paljon tunnelma Euroopan tasolla. Tällä hetkellä
näyttää siltä, että ostopäälliköiden mukaan palvelusektori saattaa jopa kutistua. Sen sijaan
teollisuuden odotukset ovat voimistuneet.
Suomen kannalta Euroopan teollisuuden hyvä veto on erinomainen asia, sillä täältä ei viedä
kulutustavaroita, vaan teollisuuden investointitavaroita. Voidaan jopa sanoa, että Suomen
viennin rakenne sopii juuri nyt Euroopan suhdanteeseen erittäin hyvin moneen muuhun
maahan verrattuna.
Tarkemmin eri toimialoja katsottaessa voidaan havaita muutamia kiinnostavia kehityskulkuja.
Kaupan alalla tukkukauppa on kasvussa, mikä kertoo laaja-alaisemmasta talouden
piristymisestä. Rakentamisen hyvästä vauhdista kertoo teknisen kaupan kasvu.
Valitettavasti kuitenkin asuntorakentamisen on yhä vaikeuksissa. Toistaiseksi tämän vuoden
aikana on myyty alle viisisataa uutta asuntoa koko Suomessa, esimerkiksi toukokuussa luku
oli 76. Pääasia kuitenkin on, että koko rakennussektori kasvaa.
Miten vahvaa talouskasvu sitten tänä vuonna voi olla? Vaikka Suomen talouden nousu
tasaantuisi huhti-joulukuuksi, hyvän ja laajalla rintamalla näkyneen alkuvuoden ansiosta
bruttokansantuote kasvaisi edelleen varsin kelvolliset 1,1 prosenttia.
Akava ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna kaikkiaan 1,2 prosenttia. Nousu
edellisen, joulukuussa tehdyn, ennusteen 0,5 prosentista on merkittävä, mutta mutta hyvä
alkuvuosi antaa sille vahvan nojan.
Ensi vuoden talouskasvuksi ennustamme 1,3 prosenttia, eli 0,2 prosenttia joulukuista
ennustetta vähemmän.
Ennuste olettaa, että lisääntynyt geopoliittinen epävarmuus, raakaöljyn ja polttoaineiden
kallistuminen sekä odotukset rahapolitiikan kiristymisestä eli korkojen nostosta ovat jo
ehtineet jarruttaa taloutta meneillään olevalla toisella neljänneksellä.
Vuoden jälkipuoliskolla odotamme kokonaistuotannon kasvavan vaimeasti ja
nousun saavan lisää puhtia vuonna 2027.
Erityisen ratkaiseva merkitys lähivuosien kannalta on työttömyyden kasvun pysähtymisellä.
Ennustamme työttömyyden alkavan vähentyä ensi syksynä niin, että tänä vuonna
työttömyysaste on keskimäärin 10,4 prosenttia ja ensi vuonna 9,8 prosenttia. Tämä
tarkoittaisi, että palkkasumma alkaisi pikku hiljaa kasvaa aiempaa nopeammin. Tällöin
palkansaajien kulutusmahdollisuude lisääntyvät, mikä voisi käynnistää talouden positiivisen
kierteen.
Mahdollisuuksia on paljon parempaankin, mikäli Lähi-Idän kriisi rauhoittuu pian,
suomalaisten kuluttajien luottamus kohenee, asuntomarkkinat virkoavat ja
asuinrakentaminen piristyy ennustettua aikaisemmin.
Pitkästä aikaa nyt voi kuitenkin sanoa, että hyvältä näyttää.