Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Rami Saari toteaa Uutissuomalaiselle, että muutos voi tapahtua aikaisintaan lähivuosina, koska vaadittava lainvalmistelu vie oman aikansa.
Päätöstä lainvalmistelusta ei ole tehty.
– Velvoittavuudessa ei olisi kyse siitä, ettemmekö saisi tarpeeksi halukkaita lähtijöitä Naton päämajaan sekä Nato-esikuntiin ja Nato-edustustoihin. Kyse on sen sijaan siitä, että komennusten velvoittavuudella osoittaisimme olevamme osa Naton normaalia toimintaa, Saari toteaa.
Mahdollisen muutoksen jälkeen Nato-komennukset rinnastuisivat nykykäytäntöön kotimaassa. Puolustusvoimien palveluksessa olevien sotilaiden virkatehtävästä ja -paikasta päättää viime kädessä työnantaja sen jälkeen, kun sotilasta on ensin kuultu esimerkiksi kehityskeskustelussa.
Upseeriliitossa kannatetaan vapaaehtoisuutta. Liiton tuoreimman jäsenkyselyn mukaan 81 prosenttia upseereista on sitä mieltä, että kansainväliset tehtävät tulee perustua avoimeen hakeutumiseen.
Nato-palvelussuhteen ehtojen neuvottelut ovat edelleen kesken. Osapuolina ovat työntekijäjärjestöt, Puolustusvoimat, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö.
Esimerkiksi Upseeriliitto on ajanut jäsenilleen parempia palvelussuhteen ehtoja, jotka huomioisivat nykyistä kattavammin komennukselle lähtevän puolison toimeentulon ja muut perhe-etuudet.
Suomelle tulee täytettäväksi noin sata tehtävää Naton komentorakenteessa eli muun muassa ulkomailla sijaitsevissa sotilasesikunnissa.
