Edellinen ennätysvuosi oli 2020, jolloin kuntien tulos oli noin 1,8 miljardia euroa, kertoo Uutissuomalainen.
Ennätyksellisen tuloksen taustalla on hyvä verokertymä, joka johtuu osittain sote-uudistusta edeltäneistä korkeammista veroprosenteista ja jako-osuuksista.
Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Elokuussa tehtyjen tilinpäätösennusteiden mukaan Helsingin ja Espoon tulos on yhteensä vajaat 609 miljoonaa euroa, mikä selittää kuntien tämän vuoden tuloksesta noin 25 prosenttia.
Samaan aikaan moni kunta tekee alijäämäisen tuloksen tai tulos ei riitä kattamaan kaikkia investointeja.
– Suurista kaupungeista esimerkiksi Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Kouvolassa ja Vaasassa kunnan taloudella menee heikommin, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo Uutissuomalaiselle.
Myös Mikkelin taloustilanne on heikko, mutta energiayhtiön myyntisuunnitelman ansiosta kaupungin vuoden tulosennuste näyttää 183,6 miljoonaa euroa ylijäämäiseltä.
Punakallion mukaan kunnat ovat suunnitelleet taloutta sumussa viime vuodet, eikä tilanne muutu lähivuosina. Syynä on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille tämän vuoden alussa sekä työvoima- ja elinkeinopalvelujen (TE-palvelut) siirtyminen valtiolta kunnille vuonna 2025.
– Kun kaksi Suomen historian isoa hallinnollista uudistusta tehdään peräkkäin, se on kohtuuttoman iso muutos kuntien taloussuunnitellulle, Punakallio toteaa.