Määrä on huomattavasti suurempi kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleista tehtyjen valitusten määrä. Silloin valituksia tehtiin kahden viikon määräajassa kaksi, kertoo Uutissuomalainen.
Valituksista kolme on tehty Turun hallinto-oikeuteen. Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen ja Vaasan hovioikeuksiin on tehty yksi valitus kuhunkin.
Kaikki tämän kevään vaaleja koskevat valitukset liittyvät tavalla tai toisella ääntenlaskuun.
– Valitusten suuri määrä on seurausta tietyn katselmoijaporukan toiminnasta. He ovat tietääkseni käyneet kaikissa Manner-Suomen vaalipiirilautakunnissa katselmoimassa äänestyslippuja ja raportoineet epäilemistään virheistä, oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kommentoi Uutissuomalaiselle.
Valituksissa yksilöidyistä epäillyistä virheistä moni koskee ääntenlaskua tai tulosten merkintää. Pääosin kyse on yhden tai kahden äänen epäillyistä laskuvirheistä yksittäisen ehdokkaan äänimäärässä, mutta myös muutamista isommista epätarkkuuksista on raportoitu. Joukossa on esimerkiksi tapaus, jossa yhdeltä ehdokkaalta epäillään puuttuvan 13 ääntä.
Jääskeläisen mukaan ei pitäisi olla mahdollista, että vaalitulokseen jää vääriä äänimääriä.
– Äänten tarkastuslaskenta on viranomaisen suorittama ja lopullinen. Toki jos vaalipiirilautakunta toteaa katselmoijien laskelmat oikeiksi, sen on mahdollista korjata esimerkiksi pieniä heittoja äänimäärissä kirjoitusvirheiden tapaan.
Osalla äänten uudelleenlaskentaa tekevistä kansalaisista on kytköksiä pienpuolueisiin. Valituksia tehneiden henkilöiden joukossa on esimerkiksi kristallipuolueen eduskuntavaaliehdokkaita sekä vapauden liiton nimeämiä ”vaalitarkkailijoita”.
Hallinto-oikeudet voivat valitusten perusteella laskea tai lasketuttaa äänet vielä kerran joko kokonaan tai osittain. Periaatteessa oikeus voi määrätä myös uusimaan vaalit joiltakin osin.