Uutissuomalaisen selvityksen mukaan 14 hyvinvointialuetta maksaa ryhmärahaa enintään 5 000–6 000 euroa aluevaltuutettua kohden. Lopuilla alueilla ryhmärahan suuruus on 2 500–3 600 euroa valtuutettua kohti.
Lisäksi neljä aluetta maksaa valtuustoryhmille ryhmäkohtaista pohjarahaa. Hyvinvointialueita on yhteensä 21.
Kolmellatoista hyvinvointialueella aluevaltuuston suurin puolue voi saada ryhmärahaa 100 000 euroa tai enemmän. Suurin potti, 192 000 euroa, on tarjolla Pohjanmaalla RKP:n 32-henkiselle aluevaltuustoryhmälle.
Eniten rahaa ryhmätukiin on varattu tälle vuodelle Länsi-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, kummassakin 474 000 euroa.
Niin sanotulla ryhmärahalla pyritään tukemaan aluevaltuustoryhmien toimintaa ja kannustamaan niitä edistämään asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta muistuttaa, että ryhmärahojen osuus hyvinvointialueiden budjeteista on hyvin pieni. Vuonna 2023 hyvinvointialueiden rahoitus on koko maan tasolla yhteensä noin 22,5 miljardia euroa.
Airaksisen mukaan ryhmärahaa on syytä arvioida ennen kaikkea sen perusteella, miten sitä käytetään.
– Jos ryhmäraha kanavoituu hyödyllisiin, aidosti demokratiaa vahvistaviin asioihin, silloin sen määrä voi olla suurempi. Jos se on piilopuoluetukea eikä luo mitään kansalaisille näkyvää hyötyä, sitten sen jakamista on syytä miettiä, Airaksinen sanoo Uutissuomalaiselle.
Kun lasketaan yhteen kaikkien hyvinvointialueiden budjetoimat ryhmärahat, eniten ryhmärahaa on tarjolla kokoomuksen aluevaltuustoryhmille, noin 1,39 miljoonaa euroa. Keskustan aluevaltuustoryhmien yhteenlaskettu ryhmäraha on noin 1,28 miljoonaa euroa ja SDP:n noin 1,27 miljoonaa euroa.
Perussuomalaisten valtuustoryhmille on tarjolla vajaat 720 000 euroa, vasemmistoliitolle vajaat 480 000 sekä RKP:lle ja vihreille molemmille yli 440 000 euroa.