Opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo muuttaa ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia. Uutissuomalaisen tietojen mukaan esimerkiksi suoritetuista tutkinnoista ja opiskelijoiden työllistymisestä palkitaan koulutuksen järjestäjiä selvästi aiempaa enemmän.
Lisäksi kokonaisista tutkinnoista saisi rahoitusta vain niiden opiskelijoiden osalta, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto tai korkeakoulututkinto.
– Nyt uudistetaan rahoitusta tavalla, joka vahvistaa koulutuksen järjestäjien kannusteita panostaa oppivelvollisten kouluttamiseen. Tämä voi tukea oppivelvollisten valmistumista ja työllistymistä, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ylijohtaja Petri Lempinen Uutissuomalaiselle.
Jatkossa koulutuksen järjestäjien saama perusrahoitus myönnetään kokonaisuudessaan toteutuneiden suoritteiden, kuten toteutuneiden opiskelijavuosien tai tutkintojen määrän, perusteella.
Opiskelijavuosien osuutta perusrahoituksessa aiotaan laskea nykyisestä 70 prosentista 50 prosenttiin. Samalla siirrytään tavoitteellisista opiskelijavuosista toteutuneisiin opiskelijavuosiin perustuvaan rahoitukseen. Yksi opiskelijavuosi tarkoittaa laskennallisesti yhden vuoden opiskelua.
Kokonaisista tutkinnoista ja tutkinnon osista saatavaa rahoitusosuutta aiotaan nostaa nykyisestä 20 prosentista 30 prosenttiin.
Opiskelijoiden työllistymisestä tai jatko-opintoihin siirtymisestä tuleva rahoitusosuus on kasvamassa seitsemästä prosentista 18 prosenttiin. Opetusneuvos Kari Korhosen mukaan lisäksi on harkinnassa, että rahoituksessa palkittaisiin enemmän työttömänä ennen koulutusta olleiden työllistymisestä kuin jo entuudestaan työllisinä olleiden jatkamisesta työelämässä.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia koskeva lakiluonnos pyritään saamaan lausuntokierrokselle huhtikuussa. Lakiesitys on tarkoitus tuoda eduskuntaan syksyllä. Uusi rahoitusmalli tulisi voimaan vuoden 2026 alussa.