Kööpenhaminan ja Oslon lentokentät suljettiin maanantai-iltana useiden tuntien ajaksi epäilyttävien droonihavaintojen vuoksi. Häiriöt johtivat yli 120 lennon perumiseen ja viivästyttivät tuhansien ihmisten matkoja.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin mukaan kyse on tähän mennessä vakavimmasta hyökkäyksestä maan kriittistä infrastruktuuria vastaan. Asiantuntijoiden mukaan välikohtaukset ovat nostaneet esiin sen, kuinka helppoa lentoliikenteen häiritseminen on edullisilla lennokeilla. Edes suurimpien lentokenttien ympäristöön ei ole valmisteltu riittävästi vastatoimia tuntemattomien ja uhkaavien droonien lamauttamiseksi.
Kööpenhaminan lentokentältä kuvatuissa videoissa näkyy suhteellisen suurikokoinen ilma-alus, joka oli varustettu välkkyvillä vihreillä valoilla. Muiden droonien kerrotaan lähestyneen eri suunnista ja kadonneen paikalta samaan tapaan. Tanskan poliisi sanoi, että tapauksen taustalla oli ”kyvykäs toimija”.
RUSI-ajatuspajan tutkija Bob Tollast sanoo Guardianille lentoasemien olevan haavoittuvia, koska radiotaajuuksia ei voi häiritä niiden lähellä siviiliviestinnän vuoksi. Droonien alasampuminen aiheuttaisi puolestaan riskejä asutusalueilla.
On esitetty arveluita, joiden mukaan Venäjä olisi lähettänyt Osloa ja Kööpenhaminaa kohti lentäneet droonit Itämerellä kulkevalta alukselta tai useammalta alukselta. Tämän teorian tueksi ei ole toistaiseksi konkreettista näyttöä.
Kansainvälisten pakotteiden kohteena oleva venäläinen rahtialus Astrol 1 liikehti alkuviikosta erikoisella tavalla Juutinraumassa. Julkisten meriliikennetietojen perusteella saksalainen sota-alus seurasi neljän tunnin ajan Beninin lipun alla purjehtivaa Pushpa-tankkeria sen epäilyttävän toiminnan vuoksi. Pushpan tiedetään kuljettavan venäläistä raakaöljyä, eli se on osa Kremlin niin sanottua varjolaivastoa.
Lennokkihavaintojen aikaan norjalainen Oslo Carrier 3 -rahtilaiva oli vain seitsemän kilometrin päässä Kööpenhaminan lentoasemasta. Aluksen omistaa Kaliningradissa toimiva yhtiö, ja sen miehistö on venäläinen.
Nimimerkillä auonsson selvityksiä meri- ja ilmaliikenteestä julkaiseva tunnettu avointen lähteiden tutkija sanoo pitävänsä Astrol 1:tä todennäköisimpänä tekijänä. Sen ajoitus, alustyyppi, erikoinen liikehdintä ja epäilyttävät omistuskuviot sopivat hybriditoimintaan.
Rahtialuksen kansi sopisi rakenteensa vuoksi droonien laukaisuun ja laskeutumiseen. Se muistuttaa Scanlark-alusta, jonka Saksan viranomaiset ottivat hiljattain kiinni lennokkiepäilyjen vuoksi. Samankaltainen alus oli Port Olya 4, jolla Iran kuljetti sotatoimissa käytettyjä drooneja Venäjälle. Ukraina upotti sen tammikuussa 2025 lennokki-iskulla.
Norjan ja Tanskan välikohtausten aikaan Astrol 1 oli vain 35–40 kilometriä Kööpenhaminan lentoaseman kaakkoispuolella. Aiempi poukkoileva reitti viittasi siihen, että alus pyrki saapumaan sopivaan kohtaan juuri tiettynä kellonaikana.
Astrol 1 jatkoi matkaansa koilliseen ja kääntyi viime yönä viisi kilometriä ennen Ruotsin aluevesille saapumista. Lähialueella partioi kaksi Yhdysvaltain laivaston P-8 Poseidon -lentokonetta, joita käytetään tiedusteluun ja sukellusvenetorjuntaan.
Vuonna 2020 valmistunut ja 141 metriä pitkä Astrol 1 kulkee parhaillaan reilun kymmenen solmun nopeudella Gotlannin koillispuolella. Se on matkalla kohti Pietaria.
At time of drone attack start ASTROL 1 was just 35-40 km to the southeast of Copenhagen airport, having passed the hours before.
The night before she spent zig-zaging Kattegat, as if to arrive timely to destination? pic.twitter.com/4xU4P9FXun
— auonsson (@auonsson) September 23, 2025
