Yhdysvaltalainen The New York Times (NYT) nostaa Suomen esimerkiksi maasta, joka valmistaa lapsia tekoälyn tuottamien valevideoiden ja kuvien aikakauteen. Lehden mukaan suomalaiskoulujen vahvuus on siinä, ettei oppilaille opeteta vain väärennösten tunnistamista, vaan ennen kaikkea kriittistä ajattelua.
Lehti kuvaa Suomea maana, joka varautuu epävarmoihin aikoihin monella rintamalla. Itärajalla vahvistetaan puolustusta, pohjoisessa koulutetaan liittolaismaiden joukkoja arktisiin oloihin ja kouluissa opetetaan nuoria puolustamaan todellisuutta väärää tietoa vastaan.
Suomi kuuluu maailman medialukutaitoisimpiin maihin. NYT:in mukaan etumatka perustuu pitkään perinteeseen: suomalaiskouluissa on opetettu erottamaan tosi ja epätosi toisistaan jo vuosikymmeniä.
Lehti kertoo, että suomalaisen mediakasvatuksen juuret ulottuvat 1950-luvulle ja kylmän sodan aikaan. Opetusta on sittemmin mukautettu radion, sanomalehtien, internetin, sosiaalisen median ja viimeksi tekoälyn mukanaan tuomiin muutoksiin.
Tekoäly voi silti osoittautua suomalaisellekin järjestelmälle kovaksi testiksi. Syväväärennökset ovat kehittyneet niin nopeasti, etteivät edes asiantuntijat aina pysty sanomaan, onko kuva tai video aito.
Helsingin medialukion abiturientti Olli Malankin kertoo käsitelleensä syväväärennöksiä koulussa jo ennen nykyistä tekoälybuumia.
– Siitä tulee koko ajan vaikeampaa, koska tekoäly kehittyy jatkuvasti, hän sanoo lehdelle.
Suomalaisopetuksen tavoitteena ei ole tarjota oppilaille yksinkertaista listaa merkeistä, joista feikkivideon tunnistaa. Sen sijaan nuoria opetetaan arvioimaan tiedon lähdettä, julkaisijaa ja tarkoitusta sekä tarkistamaan epäilyttäviä väitteitä muualta.
Faktantarkistuspalvelu Faktabaaria johtavan Mikko Salon mukaan opetuksen lähtökohtana on ollut oppilaiden oman ajattelun vahvistaminen, ei vain Venäjän disinformaation torjuminen.
Taidot tukevat silti samalla Suomen turvallisuutta. Venäjä on käyttänyt länsimaita vastaan kyberhyökkäyksiä, sabotaasia, valeuutisia ja tekoälyllä tuotettuja sisältöjä.
Verkkouutiset on aiemmin kertonut, että suojelupoliisi on varoittanut tuudittautumasta Suomen hyvään medialukutaitoon. Supon mukaan tekoäly helpottaa uskottavan disinformaation tuottamista, eikä Suomen pieni kielialue enää suojaa informaatiovaikuttamiselta entiseen tapaan.
Suomessa medialukutaito nähdäänkin osana koko yhteiskunnan varautumista. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat asevelvollisuus, väestönsuojat ja kriisitilanteisiin valmistautuminen.
Opetusministeri Anders Adlercreutzin mukaan medialukutaito on sekä kansalais- että demokratiataito. Ajatuksena on, että yhteisiin tosiasioihin luottavaa yhteiskuntaa on vaikeampi hajottaa väärällä tiedolla.
Suomi julkaisi viime vuonna suosituksia tekoälyn turvallisesta käytöstä opetuksessa. Valtakunnallista tekoälyopetuksen opetussuunnitelmaa ei kuitenkaan vielä ole, vaan käytännöt riippuvat kouluista ja opettajista.
Näin feikkikuvia opetetaan tunnistamaan
Opettajat ovat etsineet tapoja tehdä opetuksesta konkreettista ja kiinnostavaa. Helsingin seudulla oppilaat ovat esimerkiksi pyytäneet tekoälyä luomaan kuvia lentokonetta ohjaavasta tiikeristä ja jalkapalloa pelaavasta kirahvista.
Harjoituksen tarkoitus on näyttää, kuinka helposti tekoäly voi taivuttaa todellisuutta ja tuottaa aidolta näyttäviä tapahtumia, joita ei ole koskaan tapahtunut.
Toisessa tehtävässä oppilaat arvioivat pyyhkäisysovelluksessa, onko kuva aito vai tekoälyn tekemä. Vanhemmissa kuvissa virheet saattoivat näkyä selvästi, mutta uusissa väärennöksissä vihjeenä voi olla vain liian lyhyt varjo tai vaikeasti määriteltävä epätodellinen vaikutelma.
Tehtävän tärkein opetus on, ettei tekoälykuvaa välttämättä enää voi tunnistaa pelkästään katsomalla.
– Perusasia on kriittisen ajattelun oppiminen, Faktabaaria neuvova opettaja Aki Saariaho sanoo.
Saariahon mukaan koulu on viimeinen paikka, jossa koko ikäluokka voidaan tavoittaa. Siksi siellä on opetettava taitoja, joiden avulla nuoret pystyvät käyttämään tekoälyä joutumatta itse sen harhauttamiksi.
Oppilaat kertovat soveltavansa tekoälysisältöihin samoja periaatteita, joita he ovat oppineet valeuutisista. Epäilyttävän TikTok-videon kohdalla he voivat tarkistaa julkaisijan muun sisällön tai etsiä tiedolle alkuperäisen lähteen.
NYT:n kuvaama Suomen malli ei perustu siihen, että jokainen feikkivideo pystyttäisiin varmasti paljastamaan. Tavoitteena on opettaa nuoret pysähtymään, tarkistamaan ja ajattelemaan ennen kuin he uskovat tai jakavat näkemänsä.