Tekoälybuumin keskellä teknologiayhtiöt ovat alkaneet rakentaa rinnakkaista sähköntuotantoa Yhdysvalloissa.
Yhtiöt rakentavat datakeskuksensa omien voimaloidensa viereen sähköverkon ulkopuolelle.
Syy on siinä, ettei perinteinen sähköntuotannon ja -siirron infrastruktuuri pysy sähköntarpeen perässä. Datakeskusten määrän kasvu on aiheuttanut sähköverkoille painetta ja johtanut sekä viranomaisten että kansalaisten vastustukseen, mikä on saanut teknologiayhtiöt suunnittelemaan omia voimaloitaan.
Teollisuuden analyytikoiden mukaan kymmeniä datakeskusten omia voimaloita suunnitellaan New Mexicossa, Ohiossa, Pennsylvaniassa, Tennesseessä, Texasissa, Utahissa ja Wyomingissa. Osa niistä on jo rakenteilla, johtavina rakentajina Meta, OpenAI ja Oracle sekä jopa energiayhtiöt, kuten Chevron.
Jo hyväksyttyjen voimaloiden energiantuotantokapasiteetti on Washington Post -lehden mukaan verrattavissa New York Cityn sähkönkulutukseen, ja se on kasvamassa moninkertaiseksi.
Lähes kaikki suunnitellut voimalat käyttävät luonnonkaasua. Uusiutuvat energianlähteet, kuten aurinko ja tuuli, ovat liian epävakaita ilman sähköverkon tukea. Asiantuntijoiden arvion mukaan voimalat saattavat jäytää merkittävästi teknologiayhtiöiden itse asettamia ilmastotavoitteita. Joissakin voimalaprojekteissa käytetään myös vanhaa, vähemmän tehokasta ja saastuttavampaa teknologiaa kuin moderneissa kaasuturbiineissa.
Voimaloissa on myös teknisiä ongelmia: datakeskukset toimivat ympäri vuorokauden ja vuoden, mutta kaasuvoimaloita joudutaan huoltamaan joskus neljäkin kuukautta vuodesta. Vakaan ja tasaisen sähköntuoton varmistaminen ilman sähköverkon tukea on haaste, jota ei ole pystytty täysin ratkaisemaan, vaikka budjetit ovat käytännössä rajoittamattomia.
Lisäksi teknologiayhtiöiden kysyntä saattaa aiheuttaa laitteiden hinnan nousua ja epäsuorasti nostaa sähkön hintaa julkisen verkon asiakkaille.
Monissa osavaltioissa on höllennetty säännöksiä teknologiayhtiöiden voimaloiden suhteen, mikä on vienyt paikallisviranomaisilta vallan estää niiden rakentamisen. Kun asukkaat ovat kuulleet massiivisten kaasuturbiinilaitosten rakentamisesta, he ovat alkaneet protestoida niitä vastaan.
Kriitikot puhuvat kultaryntäyksestä, jossa päätökset tehdään piilossa ja jossa seuraukset ympäristölle ja infrastruktuurille jäävät alueiden kannettaviksi.
Teknologiateollisuudelle kyseessä on kuitenkin välttämätön askel. Liittäminen sähköverkkoon voi viedä vuosia, ja tekoälykilvassa se on liian hidasta. Hyvä esimerkki on Elon Muskin xAI datakeskus Tennesseen Memphisissä. Se perustettiin vuonna 2024, ja sen sähköverkkoon liittämisen odottamisen välttämiseksi keskus sähköistettiin liikuteltavilla kaasugeneraattoreilla.
Tämä mahdollisti keskuksen käyttöönoton kuukausissa. Teknologiateollisuudelle tämä oli signaali: se, joka ensimmäisenä varmistaa energiansaantinsa, voittaa kilpailun.
Suurista teknologiayhtiöistä on siis vähitellen tulossa energiayhtiöitä. Puolestapuhujat uskovat, että tällä mallilla vähennetään julkisen sähköverkon kuormitusta ja suojellaan tavallisia kuluttajia sähkön hinnan nousulta.
Epäilijät puolestaan varoittavat, että yhtiöiden omat voimalat luovat rinnakkaisen sähköverkon, joka aiheuttaa korkeat päästöt, teknisiä riskejä ja pitkäaikaisia seurauksia koko Yhdysvaltojen energiajärjestelmälle.