Yhdysvaltain Patriot-ohjusten varastoista kolme viidesosaa ja jopa puolet THAAD-järjestelmän antiballististen ohjusten varastoista on käytetty. Asiantuntijat arvioivat, että näiden varastojen täydentäminen voi viedä vuosia.
– Ilmapuolustusohjusten tarjonnan vähenemisestä on tiettävästi tullut tekijä Valkoisen talon keskusteluissa siitä, kuinka nopeasti ja millä ehdoilla Donald Trumpin hallinnon tulisi tehdä sopimus Teheranin kanssa. Samaan aikaan Yhdysvaltain virkamiehet ovat tuominneet Iranin sodan ammusten loppumisesta kertovat raportit ”harhaanjohtaviksi”, kirjoittavat Atlatic Councilin tutkijat Tressa Guenov ja Bailey Galicia.
He muistuttavat, että Yhdysvaltain ammustilanne vaikuttaa paljon muuhunkin kuin konfliktiin Iranin kanssa. Liittoutuneet, kumppanit ja vastustajat ympäri maailmaa etsivät vastauksia useisiin tärkeisiin kysymyksiin
– Siirretäänkö olemassa olevat ohjukset muualle? Miten Washington valmistautuu mahdollisiin muihin kriiseihin ennen kuin varastot palautuvat täysin? Muokkaako nykyinen ammuspula pitkän aikavälin käsityksiä Yhdysvaltojen pelotteesta ja taisteluiden uskottavuudesta?
Vastaukset vaihtelevat alueittain, ja niitä pahentaisivat samanaikaiset lisäkonfliktit.
Lähi-itä on välitön kestävyyskoe
Helmikuusta lähtien Persianlahden valtiot ovat ottaneet vastaan tuhansia Iranin drooni- ja ohjushyökkäyksiä ja ne ovat luottaneet vahvasti Yhdysvaltojen ilma- ja ohjuspuolustukseen.
Qatar, Bahrain, Kuwait, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat käyttävät kaikki Yhdysvalloissa valmistettuja puolustusjärjestelmiä, kuten Patriot-, Stinger- ja THAAD-ohjuksia.
Persianlahden valtiot luottavat myös Yhdysvalloissa valmistettuihin hyökkäysjärjestelmiin, kuten High Mobility Artillery Rocket Systems (HIMARS) ja Army Tactical Missile Systems (ATACMS).
Kun Iran lähetti aiemmin tänä vuonna aallon toisensa jälkeen ohjuksia ja drooneja, Persianlahden valtiot kääntyivät Yhdysvalloissa valmistettujen torjuntaohjusten puoleen suojellakseen kriittistä infrastruktuuria ja asutuskeskuksia. Tämän seurauksena Saudi-Arabian PAC-3 MSE -torjuntaohjusten määrä hupeni noin 86 prosentilla.
Vaikka Iranin hyökkäyksiä on viime viikkoina ollut vähemmän, uhka on kuitenkin jälleen kerran kasvanut. Huthien droonihyökkäys Saudi-Arabian Jazanin jalostamolle tässä kuussa osoittaa, että torjuntaohjusten välitön kysyntä todennäköisesti jatkuu, vaikka Washington ja Teheran pääsisivätkin sopimukseen.
Tutkijoiden mukaan Iranin lähestymistapa on ollut sekä tuhoisa että kallis.
– Se on oppinut venyttämään Yhdysvaltojen ja Persianlahden maiden järjestelmiä yhdistämällä edistyneitä ohjuksia halpoihin drooneihin, joiden alas ampuminen on kallista. Neuvottelujen pitkittyessä Teheran on varmasti tietoinen siitä, että Yhdysvaltojen ammusvarastot ovat nyt tekijä Washingtonin kyvyssä ylläpitää taistelua ja puolustaa kumppaneitaan, Guenov ja Galicia toteavat.
Heidän mukaansa Israel on ainutlaatuinen tapaus alueella, mutta sillä on samanlaisia rajoituksia.
– Sen kotimaiset ohjuspuolustuskyvyt – mukaan lukien Arrow 3, Arrow 2 ja Davidin linko – antavat sille vaihtoehtoja, joita muilla Yhdysvaltain kumppaneilla alueella ei ole. Yhdysvallat kuitenkin käytti Yhdysvaltain THAAD-ohjuksia Israelin puolustamiseen kesäkuun 2025 iskuissa ja tänä vuonna Iranin sodan alkuvaiheessa.
Persianlahden maat arvioivat jo seuraavia askeleitaan. Liittouman monipuolistamistoimet, kuten Saudi-Arabian, Pakistanin ja Turkin viime viikolla allekirjoittama Mekan yhteinen puolustussopimus osoittavat, että Riad pyrkii osoittamaan alueellista johtajuutta ja vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvalloista.
– Vaikka sopimus ei sisällä aseiden siirtoja tai ammusten yhteistuotantoa, sen pyrkimykset edistää alueellista yhteistyötä yhdistettynä Yhdysvaltojen ammusten pidennettyyn täydennysjaksoon voisivat kannustaa Persianlahden maita pyrkimään tällaisiin sopimuksiin puolustusvajeen korjaamiseksi, Guenov ja Galicia kirjoittavat.
Euroopassa kilpajuoksu jälleenrakennuksesta
Venäjän täysimittainen sota Ukrainaa vastaan, joka on nyt viidentenä vuotenaan, on tutkijoiden mukaan painostanut eurooppalaisia liittolaisia luovuttamaan jo ennestään riittämättömiä ammusvarastojaan.
– Saksa on lahjoittanut noin kolmanneksen Patriot-järjestelmistään Ukrainalle, kun taas Puolan kerrotaan siirtäneen viisi PAC-3-ohjuspatteriaan Kiovaan. Madrid ja Ateena kohtaavat myös muiden eurooppalaisten pääkaupunkien painostusta toimittaa vanhempia torjuntaohjusvarianttejaan Ukrainalle.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi korosti tällä viikolla, että hänen maansa tarvitsee edelleen epätoivoisesti PAC-3- ja PAC-2-ohjuksia, kun Venäjä jatkaa armottomia ballististen ohjusten hyökkäyksiä Ukrainan siviilejä ja kriittistä infrastruktuuria vastaan.
Vaikka ilmapuolustusjärjestelmät ja torjuntaohjukset ovat olleet keskeisiä molemmissa sodissa, Ukrainan tarpeet ulottuvat Lähi-idän näkyvimmin ehtyneiden järjestelmien ulkopuolelle.
– Kiova tarvitsee myös tykistöä, kaukotaistelujärjestelmiä, panssarivaunuja, ilma- ja merivoimia. Pentagonin johtaman eurooppalaisten joukkojen kokoonpanon tarkastelun ollessa käynnissä, levottomuus Euroopassa on edelleen korkealla, vaikka yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset puolustusyritykset pyrkivät ratkaisemaan tuotanto- ja innovaatio-ongelmia nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämiseksi, Guenov ja Galicia toteavat.