Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan meneillään oleva vaihe voi Yhdysvaltain entisen apulaisulkoministerin, suurlähettiläs Daniel Friedin mukaan päättyä niin, että Ukraina onnistuu palauttamaan hallintaansa merkittäviä osia miehitetyistä alueista tai jopa työntämään hyökkääjän kokonaan pois maaperältään. Hyvin mahdollinen on myös osapuolten välinen tulitauko tilanteessa, jossa Venäjä miehittää yhä huomattavaa osaa Ukrainasta.
Kaikissa näissä vaihtoehdoissa Ukraina jäisi hänen mukaansa edelleen epämääräiselle ja turvattomalle harmaalle vyöhykkeelle, mikä jättäisi Vladimir Putinille mahdollisuuden jatkaa imperialistista valloitussotaansa jonakin myöhempänä ajankohtana mielensä mukaan.
Fried muistuttaa Naton antaneen jo vuonna 2008 Bukarestin huippukokouksessaan julistuksen, jossa Ukraina ja Georgia toivotettiin tervetulleiksi puolustusliiton jäseniksi. Konkreettisia askelia kummankaan maan jäsenyyden toteuttamiseksi ei liittouman taholta kuitenkaan ole otettu.
– Kun Nato valmistautuu tämän vuoden heinäkuussa Liettuan Vilnassa pidettävään huippukokoukseensa, puolustusliiton on syytä ottaa Ukrainan jäsenyys uuteen tarkasteluun parhaana keinona Euroopan rauhan varmistamiseksi. Siitä koituva hyöty olisi olennaisesti kustannuksia suurempi, hän toteaa Just Security -verkkojulkaisussa.
Suurlähettiläs Friedillä on takanaan 40-vuotinen ura Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon eri tehtävissä muun muassa yhtenä Naton aiempien laajentumiskierrosten keskeisistä valmistelijoista. Maansa apulaisulkoministerinä hän toimi 2005–2009.
Ajatus Ukrainan liittymisestä Natoon ei Friedin mukaan ole lainkaan niin kaukaa haettu kuin lukuisat skeptikot ovat väittäneet.
– Ukrainan Nato-jäsenyys voi olla paras tapa lopettaa Ukrainan paikasta Euroopassa vallinnut epävarmuus, jota Putin on käyttänyt ja käyttää jatkossakin hyväkseen, Fried sanoo.
– Kylmän sodan jälkeinen historia viittaa siihen, että liittyminen Natoon lopettaa epämääräisyyden ja vähentää Venäjän houkutusta uhkailla tai painostaa, kun taas harmaa vyöhyke kutsuu siihen, hän toteaa.
Baltian maiden Nato-jäsenyys on hänen mukaansa estänyt Venäjää käyttämästä tekaistuja väitteitä venäläisvähemmistöön kohdistuvasta vainosta maissa verukkeena hyökkäykselle niitä vastaan, kuten Ukrainan kohdalla on tapahtunut.
– Ukrainan ottaminen Naton jäseneksi suututtaa Venäjää, mutta tuo vakautta ja vähentää Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamien toistuvien operaatioiden uhkaa. On transatlanttisen yhteisön etujen mukaista riistää Putinilta mahdollisuus jatkaa kampanjaansa.
