Suomi on yhdessä muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa nyt Naton kärkimaita, ylistää Yhdysvaltojen asevoimien eläköitynyt kenraaliluutnantti Mark Hertling The Bulwark-sivuston kirjoituksessaan. Suomen ja Ruotsin liityttyä puolustusliittoon ovat Pohjois-Euroopan maat muodostaneet kokoaan suuremman ja vaikutusvaltaisen ryhmän liittouman sisällä, evp-kenraali kirjoittaa.
– Ruotsi ja Suomi eivät pelkästään liittyneet Natoon. Yhdessä naapureidensa kanssa he auttavat liittoumaa kehittymään kohti suurempaa ketteryyttä, uskottavuutta ja tarkoitusta.
Hertling käy kirjoituksessaan läpi Suomen ja Ruotsin viime vuosina tekemiä puolustusratkaisuja. Hän kertoo Suomen aikovan nostaa reservin ikärajaa ja Ruotsin perustaneen uudestaan jo lakkautettuja varuskuntia, todeten lisäksi molempien maiden integroituvan nopeasti Naton komentoketjuihin. Puolustukseen tehtävien panostusten ohella pohjoismaiden ja Baltian asukkaat lisäksi ymmärtävät Venäjän uhan, Hertling kirjoittaa, mainiten suomalaisten valtaenemmistön luottavan puolustusvoimiin.
– Vaikka monissa uutisotsikoissa on keskitytty presidentti (Donald) Trumpin vaatimuksiin siitä, että Nato-maiden tulisi maksaa enemmän, eivät nämä maat kasvata puolustusmenojaan Washingtonin käskystä (jos näin olisi, ne olisivat kasvattaneet puolustusbudjettejaan jo vuosia sitten.) Ne panostavat puolustukseen siitä syystä, että Venäjä muistutti heitä pelotteen merkityksestä.
Evp-kenraalin mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä on puolustusliitolle suuri geostrateginen merkitys.
– Suomen 1350 kilometrin pituinen itäraja on nyt yksi Naton strategisesti herkimmistä alueista. Sen sijaan, että Naton jäsenillä olisi muutama suhteellisen lyhyt raja Venäjän kanssa, liittokunnalla on nyt pitkä rajalinja lähellä Kuolan niemimaata, jossa sijaitsee suuri osa Venäjän ydinsukellusveneiden pelotteesta ja varoitusjärjestelmistä. Tämä ei ole vain symbolista – se luo uusia operatiivisia realiteetteja.
Hertling mainitsee myös Ruotsin Gotlannin saaren hallinnan merkittävänä geopoliittisena etuna Itämerellä.
Ennen kaikkea Naton uusi pohjoinen johtoryhmä on osoittanut uskovansa demokratiaan, Hertling ylistää. Yhteistyössä toimivat demokratiat ovat vahvoja, ja tämä on yhdysvaltalaiskenraalin mukaan opetus niin Venäjälle, Yhdysvalloille kuin EU:lle. Pohjoiset jäsenvaltiot ottavat nyt merkittävää roolia koko liittouman puolustuksessa, hän kirjoittaa.
– Ehkä tärkein muutos ei ole ollut taktinen, vaan kulttuurinen. Nämä maat eivät ole pelkästään alueidensa puolustajia. He edistävät liittouman arvoja — kestävyyttä, avoimuutta ja demokraattista siviili-sotilasyhteistyötä. Heidän puolustusministeriönsä korostavat koulutusta, infrastruktuurin vahvistamista ja hybridiuhkiin vastaamista. Heidän upseerinsa palvelevat Naton komentorakenteissa ja osallistuvat vaikeisiin yhteisoperaatioihin, kuten BALTOPSiin ja Arctic Challengeen.
