Panaman presidentti José Raúl Mulino torjui viime viikolla Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puheet Panaman kanavan haltuunottamisesta ja vakuutti, että kanava pysyy jatkossakin väliamerikkalaisen valtion hallinnassa.
Donald Trump on väittänyt Kiinan vaikutusvallan lisääntyneen ja kuvaillut asiaa tärkeäksi Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden kannalta.
Karibianmeren ja Tyynenmeren yhdistävä, reilun 80 kilometrin mittainen kanava otettiin käyttöön vuonna 1914. Rakennustyöt oli aloitettu Ranskan toimesta jo vuonna 1881, mutta ne keskeytettiin vuosikymmenen lopulla sijoittajien epäilyjen vuoksi. Hanke oli teknisesti vaativa, ja työntekijöiden kuolemantapaukset toivat sille kiusallista julkisuutta. Yli 40 prosenttia työntekijöistä menehtyi pääasiassa trooppisiin sairauksiin.
Yhdysvallat otti vastuun rakennustöistä vuonna 1904 ja piti hallussaan kanavaa ja sitä ympäröivää aluetta vuoteen 1977 asti, jolloin presidentti Jimmy Carterin kaudella sovittiin yhteishallinnosta Panaman kanssa. Kanava siirtyi Panaman valtiolliselle virastolle vuonna 1999.
Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt oli joutunut lähettämään tykkiveneitä kukistamaan kapinalliset Kolumbialle silloin kuuluvassa maakunnassa. Rakennustöiden viimeinen räjäytys tehtiin presidentti Woodrow Wilsonin sähkeellä. Hetki oli symbolisesti merkittävä, sillä Yhdysvaltain itä- ja länsiosien yhdistäminen oli tärkeää maan kyvylle projisoida voimaansa merellä.
Taloudelliset hyödyt kävivät selväksi 1920-luvulla, jolloin Kalifornian öljyä pystyttiin kuljettamaan huomattavasti edullisemmin itärannikon kasvaville suurkaupungeille.
Panamassa oltiin katkeria siitä, ettei hanke tuonut maalle merkittäviä etuja. Mielenosoittajat tunkeutuivat vuonna 1964 kanavan alueelle ja yrittivät nostaa salkoon Panaman lippua. Yhteensä 22 panamalaista opiskelijaa ja neljä Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta sai surmansa. Taustalla vaikutti tilanne Suezin kanavalla, jonka Egypti kansallisti vuonna 1956.
Jimmy Carterin ja Panaman silloisen johtaja Omar Torrijosin välisellä sopimuksella vuonna 1977 sovittiin kanavan luovuttamisesta vuosisadan loppuun mennessä. Toinen sopimus antoi Yhdysvalloille pysyvän oikeuden sotilaalliseen väliintuloon, jos kanavan puolueettomuudelle ilmaantuisi mikä tahansa uhkakuva.
Panaman hallitus yksityisti 90-luvun lopulla kaksi satamaa ja muita osia kanavan alueesta. Ennakko-odotusten vastaisesti ne eivät päätyneet amerikkalaisille yrityksille vaan hongkongilaiselle toimijalle, joka lupasi Panamalle kaksinkertaisen vuosivuokran seuraavaksi korkeimpaan nähden.
CK Hutchison Holdings- yhtiön johdossa on Hongkongin rikkaimman miehen Li Ka-Shingin perhe. He omistavat infrastruktuurikohteita myös esimerkiksi Britanniassa.
Kiinan läsnäolo kanavan itä- ja länsipuolella sijaitsevissa satamissa on herättänyt huolia, sillä sen kautta kulkee viisi prosenttia maailmankaupasta. Rauhan aikana hankkeet ovat kaupallisia, mutta konfliktitilanteessa niitä voitaisiin asiantuntijoiden mukaan hyödyntää helposti myös sotilaallisiin tarkoitusperiin.
US Army War College -korkeakoulun professori Evan Ellis sanoo Times-lehdelle, että Panaman kanavaa voisi sabotoida ilman tekijän selviämistä. Esimerkiksi lukkoja voisi vaurioittaa tai niiden käyttöä vaikeuttaa.