Verkkouutiset

USA voi kääntyä Kiinaan ja Euroopalta loppuvat aseet – Näin asiantuntijat näkevät Ukraina-tuen haasteet

Pekka Toverin mukaan sotateollisuuden vauhdittamisessa on monta pullonkaulaa.
Petri Lajunen
Petri Lajunen
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Yhdysvallat on ollut Ukrainan tukena läpi Venäjän viime vuoden helmikuussa alkaneen laajamittaisen hyökkäyssodan. Euroopan heräsi myöhemmin kuin Yhdysvallat tukemaan Ukrainaa. Varastot kuitenkin ehtyvät ja sotateollisuuden kapasiteettia on vaikea kasvattaa riittävän nopeasti. Verkkouutiset pyysi asiantuntijoita arvioimaan Ukraina-tuen haasteita.

– Varmasti Euroopassakin on nyt herätty siihen, että puolustusmenoja on kasvatettava. Tästä kielii esimerkiksi Saksan ilmoitus siitä, että se panostaa 100 miljardia omaan puolustukseensa, sanoo Eurooppa-tutkimuksen akatemiatutkija Timo Miettinen.

Kokoomuksen uuden kansanedustajan, kenraalimajuri (evp.) Pekka Toverin mukaan suuret laivat kääntyvät hitaasti ja nopeaan reagointiin ei ole välttämättä kyvykkyyttä.

– Saksan armeijan ja valtionhallinon byrokratia on niin järkyttävän kovaa, että käytännössä he eivät pysty käyttämään rahaa. Byrokratia tekee Saksan toiminnasta kovin jäykkää ja hidasta, Toveri toteaa.

Timo Miettinen uskoo, että Euroopassa riittää tahtoa tukea Ukrainaa hyvinkin pitkään.

– Ajatuksena se, että Venäjää heikennetään Ukrainan kautta, on sekä Yhdysvaltojen että Euroopan intressien mukaista. Vaikka puheet Yhdysvalloissa republikaanien taholta ovat koventuneet, niin tämä on ehkä kuitenkin enemmän sisäpoliittista peliä, Miettinen sanoo.

Laarinpohja näkyy jo

Yhdysvallat on tukenut Ukrainaa avokätisesti. Se on tarjonnut Ukrainan käyttöön sellaisia asejärjestelmiä ja ampumatarvikemääriä, joita eurooppalaiset maat eivät olisi kyenneet toimittamaan.

Pekka Toveri muistuttaa, että EU ei ole jäänyt toimettomaksi, vaikka sen sotilaallinen apu ei ole ollut niin merkittävää kuin Yhdysvaltojen. EU on tukenut Ukrainaa siviiliyhteiskunnan ylläpitämisessä koko sodan ajan suurilla taloudellisilla ponnistuksilla.

Pekka Toveri huomauttaa, että EU pystyy tukemaan Ukrainaa taloudellisesti ja poliittisesti, kun Nato antaa sotilaallista suojaa.

Timo Miettinen uskoo, että EU:n rooli sotatoimien joskus päättyessä nousee suuremmaksi kuin Yhdysvaltojen. EU:n tuki Ukrainan jälleenrakentamisessa tulee olemaan merkittävä.

– Euroopasta käsin on vaikea korvata Yhdysvalloista toimitettuja asejärjestelmiä, Miettinen jatkaa.

Sota Ukrainassa on muuttunut kulutussodaksi. Ukraina tarvitsee kipeästi esimerkiksi ammuksia, joita Eurooppa ei pysty tällä hetkellä toimittamaan. Samalla tilanne Yhdysvalloissa elää, koska syksyllä 2024 maata saattaa johtaa uusi presidentti. Tämä voi merkitä vähemmän avokätistä linjaa.

Eurooppa ei pystyisi auttamaan Ukrainaa tällä hetkellä nopealla aikataululla aseellisesti. Eurooppalainen sotateollisuus on lähes alas ajettu, ja sen uudelleen pystyttäminen veisi aikaa vuodesta puoleentoista.

Pekka Toverin mukaan sotateollisuuden rakentamisessa on monta pullonkaulaa. Hän mainitsee esimerkkeinä osaavan työvoiman tarpeen ja hankaluuden saada tarvikkeita.

– Ukraina on tällä hetkellä riippuvainen Yhdysvaltojen tuesta. Yhdysvallat reagoi huomattavasti nopeammin kuin Eurooppa Ukrainan sotaan ja laittoi viime vuonna miljardi taalaa oman tuotantokykynsä kasvattamiseen. Tosin Yhdysvaltojenkin laarinpohja alkaa jo näkyä ja se on joutunut hankkimaan tarvikkeita muualta maailmasta ennen kuin se saa oman tuotantokykynsä tarpeeksi suureksi, Pekka Toveri sanoo.

Ukrainassa ymmärretään, että aikataulu on kireä Yhdysvalloissa lähestyvien presidenttivaalien takia.

– Se on yksi syy, miksi Ukraina haluaa ratkaista sodan nopeasti, että haastavia tilanteita ei tule, jos republikaanit voittaisivat vaalit.

Yhdysvaltojen strateginen katse on Kiinassa

Ranskan presidentti Emmanuel Macronin hiljattaiset lausunnot Kiinasta ovat herättäneet runsaasti keskustelua amerikkalaisen Politicon niitä summanneen artikkelin jälkeen. Lehden tiivistelmä Macronin lausunnosta ei Timo Miettisen mukaan välttämättä osunut ihan maaliinsa.

– Englanninkielinen media ei välttämättä täysin ymmärtänyt kaikkia niitä nyansseja, joita Macron puheellaan olisi halunnut välittää, Miettinen sanoo.

Yksittäisenä esimerkkinä Miettinen kuitenkin näkee Taiwanin kysymyksen esille nostamisen ongelmallisena.

– Ukrainan kysymyksessä transatlanttinen yhteistyö on pelannut aika hyvin. Tämä ei ole se tilanne, jossa Euroopan kannattaisi luoda säröjä Yhdysvaltain ja Euroopan välille. Oli kyseessä sitten yksittäinen kysymys, kuten Taiwan tai jokin muu ero ajattelutavoissa. Epäonnistunut ajoitus on suuri osa tätä kuviota, Miettinen sanoo.

Macron korosti sitä, että Euroopan tulee olla strategisesti itsenäisempi ja ottaa oma linja Taiwanin kysymyksen suhteen.

Pekka Toveri painottaa, että yksi Macronin ulostulon haaste on se, että Kiina on Yhdysvaltojen ykköskohde, ei Venäjä eikä Ukraina.

– Krimin vuoden 2014 valtauksen seurauksena Washingtonissa todettiin vuoden 2017 alussa, että Afganistanissa käydyn sodan aikana Yhdysvaltojen konventionaalinen kyky käydä sotaa on rapautunut. Yhdysvallat halusi palauttaa kykynsä käydä suursotaa, ja suoraan sanottiin, että sen todellinen kohde on Kiina eikä Venäjä, Toveri muistuttaa.

LUE MYÖS:
Viron ex-komentaja varoittaa: Euroopalla ei enää paljoa annettavaa Ukrainalle

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)