Yhdysvallat on toimittanut Natolle luettelon sotilaallisista suorituskyvyistään, joita se ei enää suunnittele asettavansa liittokunnan käyttöön, kertoo Welt. Muutokset koskevat Naton NATO Force Model -järjestelmää, jonka avulla liittokunta määrittää etukäteen, mitä joukkoja jäsenmaat ovat valmiita siirtämään nopeasti mahdolliselle kriisialueelle tai rintamalle kymmenen päivän – puolen vuoden kuluessa.
Washington haluaa vähentää erityisesti Natolle allokoidun ilma- ja merivoimiensa kaluston määrää. Yhdysvallat aikoo pienentää F-16-hävittäjien määrän 99 koneesta 63:een ja F-15E-hävittäjien määrän 54:stä 36:een. Pommituskoneiden määrä puolitettaisiin.
Leikkaukset kohdistuvat myös ilmatankkauskalustoon: KC-135-tankkauskoneiden määrä vähenee 71:stä 63:een. Lisäksi Yhdysvallat haluaa poistaa Naton käytettävissä olevista voimavaroista kaikki kahdeksan uusinta KC-46-tankkauskonetta.
Merivalvonta- ja tiedusteluilmailua sekä miehittämättömiä järjestelmiä vähennetään seuraavasti: P-8A Poseidon -merivalvontalentokoneiden määrä supistuu 26:sta 15:een. Kokonaan vedetään pois kaikki pitkän lentomatkan tiedusteludroonit, ja MQ-9 Reaperien määrä lähes puolitetaan.
Lisäksi Nato voisi jatkossa luottaa vain yhteen nykyisestä kahdesta yhdysvaltalaisesta lentotukialusosastosta. Liittokunta menettäisi myös käyttöönsä osoitetut yhdysvaltalaiset risteilyohjuksilla varustetut sukellusveneet sekä lähes puolet niistä risteilijä- ja hävittäjäalusosastoista, jotka vastaavat ilmatorjunnasta, ohjuspuolustuksesta, pitkän kantaman iskuista ja laivastosaattueiden suojauksesta.
Yhdysvallat haluaa Euroopan maiden ja Kanadan paikkaavan syntyvät suorituskykypuutteet aiempaa nopeammin omilla voimavaroillaan. Tästä puhui Naton Euroopan-joukkojen ylin komentaja kenraali Alexus Grynkewich liittokunnan sotilassuunnittelijoiden kokouksen jälkeen.
Nato ei ole virallisesti vahvistanut julkisuudessa esitettyjä lukuja. Liittokunnan tiedottaja Allison Hart totesi, että Nato on pitkään ollut liian riippuvainen Yhdysvaltain asevoimista. Euroopan maiden ja Kanadan kasvattaessa puolustusmenojaan vastuunjako voi hänen mukaansa tasapainottua. Tämän odotetaan vahvistavan Naton puolustussuunnitelmien kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Eurooppalaisten suurin haaste on kuitenkin aikataulu. Weltin mukaan lisäneuvotteluja on suunniteltu kesäkuun puoliväliin, ja jo 7.–8. heinäkuuta 2026 Ankarassa järjestetään Naton huippukokous, jossa liittolaiset haluaisivat esittää yhteisen kannan. Euroopalle jää näin ollen vain muutama viikko aikaa tehdä päätöksiä siitä, miten mahdollisesti poistuvia yhdysvaltalaisia suorituskykyjä korvataan.