Ukrainan sota tarjoaa opetuksia myös Ruotsin asevoimille, sanoo Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun opettaja, everstiluutnantti Joakim Paasikivi Svenska Dagbladetin haastattelussa. Ukrainan puolustustaistelua alusta alkaen seurannut Paasikivi nostaa nyt esille kolme maanpuolustuksen kannalta merkittävää avainkysymystä, joiden merkitys on korostunut kohta kaksi vuotta kestäneen sodan aikana. Nämä ovat lennokkien kasvanut rooli, elintarvikevarmuus sekä väestösuojien riittävyys.
Helmikuussa 2022 alkaneen sodan jälkeen Ruotsin turvallisuuspolitiikka on kokenut suuria muutoksia. Maa on hakenut puolustusliitto Naton jäsenyyttä, ja luvassa on myös suuria panostuksia Ruotsin omiin puolustusvoimiin. Svd:lle Paasikivi kehottaa Ruotsia myös kiinnittämään huomiota maan huoltovarmuuteen. Maan väestösuojista monet ovat huonossa kunnossa tai muussa käytössä, samaan aikaan kun nykyaikainen sodankäynti on Paasikiven mukaan tehnyt siviiliväestön suojelemisesta yhä haastavampaa.
Myös ruoan riittävyys kriistilanteissa on tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys. Haasteena on etenkin Itämeren kuljetusreittien suojeleminen, toteaa Ruotsin merivoimien komentaja Ewa Skoog Haslum. Valtaosa Ruotsiin saapuvista tavaravirroista kulkee meriteitse, hän muistuttaa.
– Ruotsin toiminta Ukrainan puolesta tekee meistä jo nyt mahdollisen maalitaulun. Lisätkää tähän vielä tuleva Nato-jäsenyytemme. Ukrainan sota ei juurikaan ole vaikuttanut Venäjän Itämeren laivastoon, Skoog Haslum sanoi joulukuisessa seminaarissa.
Ruokakauppajätti Ican omistavan Ica Groupin toimitusjohtaja Nina Jönsson kehottaa Ruotsia ottamaan huoltovarmuudessa mallia naapurimaa Suomesta.
– Elintarvikkeiden osalta Ruotsin omavaraisuusaste on noin 50 prosenttia. Se on liian vähän. Omavaraisuusasteen kasvattaminen on meille tärkeä prioriteetti, hän sanoo.
Joakim Paasikivelle lennokkien korostunut rooli on yksi Ukrainan sodan keskeisimmistä opetuksista. Ukrainan taistelukentillä pudotetaan kuukausittain yli 20 000 lennokkia, kun taas Ruotsin puolustusvoimilla on tällä hetkellä käytössään noin sata. Molemmat osapuolet ovat Ukrainassa ymmärtäneet lennokkien hyödyllisyyden, Paasikivi toteaa.
Lennokkien koolla ei enää ole väliä, vaan myös pienempiä ja harrastekäyttöön tarkoitettuja aluksia käytetään tykistön tulenohjauksen tukena. Juuri tykistö aiheuttaa suurimmat tuhot siviiliasutukselle Ukrainassa, Paasikivi muistuttaa. Ruotsin on upseerin mukaan nyt kehitettäviä uusia järjestelmiä puolustautuakseen lennokeilta, Yhdysvalloista ostetut Patriot-ilmatorjuntaohjukset kun eivät siihen tehtävään sovellu.
– Pienen tai keskisuuren lennokin voi pudottaa Patriot-ohjuksella. Mutta ohjukset maksavat eikä se olisi kustannustehokasta, Paasikivi sanoo.
Yhden Patriot-ohjuksen on arvioitu maksavan jopa useita miljoonia.
