Unkarin pääministeri Viktor Orbán on jo pitkään kulkenut Euroopan Unionissa omia polkujaan. Komissio onkin viimein uhannut Unkaria EU-varojen leikkauksella oikeusvaltiorikkomusten vuoksi.
Nyt Orbánilla ei näytä olevan mitään kiirettä hyväksyä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Oppositiossa oleva sosialistipuolue ehdotti parlamentissa lokakuun alussa, että Suomen ja Ruotsin Nato jäsenyydestä äänestettäisiin, mutta Orbánin Fidesz-puolue kaatoi ehdotuksen.
Sosialistipuolueen puheenjohtaja Tóth Bertalan ilmoitti Facebookissa pitävänsä ehdotuksen kaatamista häpeällisenä tekona, mutta puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) totesi, ettei ole tästä äänestyksestä kauhean huolissaan.
– Unkarissa taitaa olla se tapa, että mitä ikinä oppositio ehdottaakin, niin hallitus ei siihen taru, Kaikkonen arveli Ylen aamussa 6. lokakuuta.
Lokakuun alun Nato-kokouksessa Kaikkonen tapasi Unkarin puolustusministerin Kristóf Szalay-Bobrovniczkyn. Tapaamisen jälkeen tiedotustilaisuudessa Kaikkonen kertoi ministerin vakuuttaneen, että Unkari tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Kaikkosen mielestä nyt vain tarvitaan hieman kärsivällisyyttä. Keskustelussa Szalay-Bobrovniczkyn kanssa oli hänen mukaansa tullut esiin, että Unkarin parlamentti on vasta aloittanut syyskautensa ja käsiteltäviä asioita on paljon. Ylen Ykkösaamussa Kaikkonen kuitenkin lisäsi, että politiikassa hän on tottunut yllätyksiinkin.
– Kollegani mukaan mitään poliittista ongelma ei ole. Toivottavasti näin on, toki varmaahan se Unkarin osalta on vasta sitten, kun nuija on pöydässä, Antti Kaikkonen huomautti.
Komissio vaatii Unkarilta toimia oikeusvaltion turvaamiseksi
Töitä Unkarin parlamentille riittääkin. Euroopan komissio esitti syyskuun loppupuolella 7–8 miljardin euron leikkausta Unkarin EU-varoihin oikeusvaltiorikkomusten vuoksi. Unkari on vastanut komission jo huhtikuussa antamaan varoitukseen 17 korjausehdotuksella, joiden täytäntöönpanoa komissio nyt odottaa. Aikaa Unkarille annettiin kaksi kuukautta.
Oikeusvaltiomekanismin pääneuvottelijan, europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok.) mielestä komission on nyt pidettävä tiukasti kiinni Unkarille esittämistään vaatimuksista. Niihin sisältyivät esimerkiksi korruptionvastaisen elimen perustaminen, julkisten hankintojen kilpailuttaminen ja viranomaisten poliittisen riippumattomuuden varmistaminen.
– Itse ajattelen, että Unkari tulee varmasti täyttämään vaatimukset paperilla, mutta komission on pidettävä huoli siitä, että Unkarin lupaamat toimet toteutuvat myös käytännössä, hän kirjoittaa kokoomuksen Eurooppa-verkoston blogissa.
Viime kesänä uutiskirjeessään Sarvamaa muistutti, että oikeusvaltioperiaatteen rikkomukset vaarantavat EU-varoja eli käytännössä veronmaksajien varat valuvat korruptioon ja oligarkkien taskuun.
– Lisäksi Unkarin viranomaiset jättävät järjestelmällisesti tutkimatta korruptiota, etenkin jos kyseessä ovat valtion korkeat virkamiehet. Samalla Unkarin oikeuslaitos ja tuomarit ovat yhä enemmän alttiina poliittiselle paineelle. Myös tuomarien nimityksissä korostuu valtapuolueelle ystävämieliset henkilöt, Sarvamaa luetteli.
Europarlamentaarikko onkin aiemmin todennut, että Unkarin EU-varat pitäisi jäädyttää täysimääräisesti.
– On muistettava, että Unkarin tapahtumissa on kyse myös paljon muusta kuin abstraktin oikeusvaltioperiaatteen hylkäämisestä. Tosiasiassa koko Unkarin demokratia on uhattuna. Median itsenäinen toiminta on estetty, vähemmistöjen oikeuksia poljetaan ja maan demokratian kantimia on heikennetty systemaattisesti jo vuosien ajan, hän kirjoitti blogissaan.
”Venäjä on tärkeä kumppani”
Viktor Orbán on jo pitkään vaatinut Venäjä-pakotteiden purkamista. Ennen YK:n yleiskokousta syyskuun loppupuolella Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó totesi Hungary Today -verkkosivuston mukaan, että Eurooppa kärsii pakotteista enemmän kuin Venäjä, joten kahdeksas pakotepaketti tulisi unohtaa, sillä se vain syventäisi vaikeuksia. Szijjártón mukaan vain nopea rauha Ukrainassa on ratkaisu kaikkiin ongelmiin.
Riippumattoman unkarilaisen verkkojulkaisun Telexin mukaan Unkarin ulkoministeriö kertoi ”aika innostuneessa ja mahtipontisessa” tiedotteessa, että Unkari oli ainoa EU-jäsenmaa, joka keskusteli Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa YK:n yleiskokouksessa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija András Rácz arvioi jo vuosia sitten, että Unkari ei ole ratkaissut strategista pulmaansa siitä, mihin suuntaan kumartaa ja mihin pyllistää.
– Sen sijaan se on vain kaivanut itselleen syvemmän kuopan, hän kirjoitti UPI-kommentissa vuonna 2016.
Rácz viittasi arviossaan Orbánin Moskovan-vierailuun vuoden 2016 helmikuussa, jolloin Venäjän presidentti Vladimir Putin vakuutti, että Venäjä rakentaa Unkariin kaksi uutta ydinreaktoria Paksiin. Orbán puolestaan totesi, että Venäjä ei ole vihollinen vaan tärkeä kumppani.
– Venäjän kutsuminen tärkeäksi kumppaniksi tuskin edistää Unkarin tavoitteita sen enempää Ukrainan kuin Puolan suuntaan, arvioi Rácz kuusi vuotta sitten.
EU:n kilpailuviranomaiset hyväksyivät Paksin ydinvoimahankkeen vuonna 2017. Reaktorit saivat rakennusluvan Unkarin ydinvoiman sääntelyviranomaiselta lopulta tämän vuoden elokuussa. Hankkeen on kerrottu maksavan 12,5 miljardia euroa, josta kymmenen miljardia olisi lainarahaa Venäjältä.
Paksissa on jo neljä venäläistä reaktoria, jotka käynnistettiin 80-luvulla.
”Eteläraja on piiritetty”
Viktor Orbán on ollut eri linjoilla EU:n kanssa myös laitonta maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä. Orbánin mukaan tilanne muuttuu yhä vaikeammaksi, ja luvut ovat hälyttäviä.
Hän puhui asiasta lokakuun alussa Budapestissä järjestetyssä Unkarin, Itävallan ja Serbian välisessä huippukokouksessa. Telex kertoo Orbánin todenneen, että Unkarin ”eteläraja on piiritetty”. Muuttoliike ja ihmissalakuljetus ovat hänen mukaansa nousseet uudelle tasolle.
Ensinnäkin ”puolustuslinjaa” täytyisi Orbánin mielestä siirtää etelämmäksi, aluksi Makedonian rajalle asti. Toiseksi laittomasti maahan tulleet pitäisi palauttaa sinne, mistä tulivat. Kolmanneksi EU:n rajojen ulkopuolelle pitäisi järjestää erityisiä keskuksia turvapaikkahakemusten jättämistä varten.
Lisäksi Orbánin mielestä Saksalla on varaa pelastaa omia yrityksiään miljardeilla euroilla, ja rikkailla mailla yleensä on varaa pelastaa yrityksiään valtavilla summilla, mutta köyhemmät maat eivät siihen pysty.
– Tämä on kannibalismin alku EU:ssa. Brysselin on tehtävä asialle jotain, koska se rikkoo Euroopan yhtenäisyyden, Orbán totesi kokouksessa Telex-julkaisun mukaan.
Valtaosa tiedotusvälineistä on Fideszin taskussa
Unkarin mediakenttä on Journalisti-lehden mukaan jakautunut kahtia. Lehti kertoi ennen Unkarin huhtikuisia vaaleja, että valtaosa julkaisuista on kytköksissä maata hallitsevaan Fidesz-puolueeseen. Unkarin mediajulkaisuista noin 500 kuuluu Keski-Euroopan lehdistö- ja mediasäätiöön KESMAan, joka julkaisee samoja artikkeleita eri julkaisuissa. Journalistin mukaan säätiö on tiukasti Fideszin taskussa.
Maassa toimii kuitenkin edelleen myös hallituksesta riippumattomia julkaisuja, kuten Telex, jolla on päivittäin yli puoli miljoonaan kävijää. Telexin kehityspäällikön Veronika Munkin mukaan liiketoiminnan tuloista valtaosa on lahjoituksia, minkä lisäksi rahaa tulee mainostuotoista ja apurahoista.
Munk kertoo Unkarin lehdistönvapauden muuttuneen nopeasti vuoden 2006 jälkeen. Maassa oli hänen mukaansa ennen samanlainen lehdistönvapaustilanne kuin Suomessa.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International puolestaan arvioi, että Unkarissa on jäljellä enää muutama vapaa media taistelemassa valeuutisia vastaan. Tiedotusvälineiden omistuksen keskittyminen hallitusta myötäileville toimijoille on järjestön mukaan kiihtynyt Orbánin kaudella, ja samalla poliittista päätöksentekoa ja muita julkiseen piiriin kuuluvia aiheita pimitetään vapaalta lehdistöltä.
Telex kertoo, että Kantar Internationalin kyselyn mukaan lähes puolet unkarilaisista internetin käyttäjistä on kohtalaisen venäjämielisiä ja vajaa kolmannes vahvasti venäjämielisiä. Vastaajista 20–31 prosenttia ei kuitenkaan kertonut mielipidettään kaikki esitettyihin kysymyksiin.
Prahassa toimivan Free Press Eastern Europen tilaamassa tutkimuksessa tarkasteltiin kesä-heinäkuun vaihteessa mielipiteitä Ukrainan sodasta. Internetin käyttäjien osuus Unkarin aikuisväestöstä on Telexin mukaan 77 prosenttia.
