Yhä useampi seuraa untaan älykellolla, älysormuksella tai puhelinsovelluksella. Laitteet arvioivat unen määrää jo varsin tarkasti, mutta niiden tuottamat tiedot voivat osalla käyttäjistä heikentää unta.
Lähes puolet amerikkalaisista ja noin 40 prosenttia briteistä käyttää nykyisin älykelloa, älysormusta, puhelinsovellusta tai muuta vastaavaa laitetta unen seuraamiseen, kertoo The Economist.
Laitteiden lupaus on yksinkertainen: käyttäjä saa tietoa yöunistaan ja voi sen perusteella parantaa nukkumistaan. Unen merkitys terveydelle on suuri, sillä liian vähäinen uni on yhdistetty muun muassa muistisairauksien ja diabeteksen riskiin.
Tuoreessa Nature-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin yhteys yöunen pituuden ja biologisen ikääntymisen merkkien välillä. Tutkijat käyttivät UK Biobank -aineistoa, joka sisältää noin 500 000 ihmisen terveys- ja elämäntapatietoja. Hitaampaa biologista ikääntymistä havaittiin niillä, jotka nukkuivat noin 6,4–7,8 tuntia yössä.
Unenseurantalaitteet pyrkivät auttamaan käyttäjiä löytämään sopivan unirytmin. Puhelinsovellukset mittaavat tyypillisesti liikettä ja ääntä, ja osa niistä arvioi hengitystiheyttä äänien perusteella.
Älykellot seuraavat liikettä ja käyttävät iholle suunnattua heikkoa valoa, jonka heijastumisesta arvioidaan verenkiertoa, sykettä ja hengitystä. Älysormukset voivat mitata lisäksi ihon lämpötilaa.
Tutkimusten perusteella laitteet erottavat melko hyvin, milloin käyttäjä nukkuu ja milloin hän on hereillä. Useissa tutkimuksissa niitä on verrattu polysomnografiaan, jossa unen vaiheita mitataan muun muassa silmänliikkeiden, aivotoiminnan, lihasjänteyden ja sykkeen avulla.
Hyvän unen eri vaiheet
Vuonna 2024 Sensors-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa testattiin kolmea suosittua puettavaa unenseurantalaitetta. Ne olivat noin 95-prosenttisesti samaa mieltä polysomnografian kanssa siitä, oliko ihminen yön aikana unessa vai hereillä.
Unen eri vaiheiden tunnistamisessa laitteet pärjäävät heikommin. Hyvä yöuni koostuu REM-unesta ja useista non-REM-unen vaiheista, kevyestä syvään uneen. Puettavat laitteet ovat unen vaiheiden luokittelussa samaa mieltä polysomnografian kanssa vain noin 50–80 prosentissa tapauksista.
Harvard Medical Schoolin unitutkija Rebecca Robbins arvioi The Economistille, että tulos vastaisi kouluarvosanana suunnilleen C+:aa tai B+:aa. Ongelma on siinä, että monet laitteet käyttävät juuri näitä epävarmempia mittareita käyttäjälle näytettävän unipisteytyksen laskemiseen.
Tutkijat ja uniterapeutit suhtautuvat laitteisiin silti pääosin myönteisesti. Niiden avulla käyttäjä voi saada aiempaa objektiivisemman käsityksen siitä, kuinka pitkään hän todellisuudessa nukkuu.
Joillekin tieto voi olla myös rauhoittava: uni ei välttämättä olekaan niin huonoa kuin henkilö itse luulee.
Mittaamisesta voi olla haittaa
American Academy of Sleep Medicinen kyselyssä 55 prosenttia unenseurantalaitteita käyttäneistä aikuisista kertoi muuttaneensa käyttäytymistään datan perusteella.
Vuonna 2020 Journal of Clinical Sleep Medicine -lehdessä julkaistussa pienessä tutkimuksessa havaittiin, että unenseurantalaitteen käyttö viikon ajan paransi osallistujien itse arvioimaa unenlaatua.
Liiallisella mittaamisella voi kuitenkin olla haittapuolensa. Toisin kuin terveellinen syöminen tai liikunta, nukkuminen ei aina parane sillä, että siihen kiinnittää enemmän huomiota. Päinvastoin, unen tarkkailu voi lisätä painetta onnistua nukkumisessa.
Tutkijat ovat käyttäneet ilmiöstä nimitystä ortosomnia. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen alkaa huolestua liikaa unidatastaan ja pyrkii saavuttamaan laitteen näyttämän ”täydellisen” unen. The Economistin mukaan jopa 30 prosenttia untaan mittaavista kertoo kokevansa ahdistusta keräämästään datasta.
Huoli huonosta unesta on yksi tavallisimmista valvottajista, sillä vain taloushuolet pitävät ihmisiä hereillä useammin.
Unidataan ei siksi kannata suhtautua liian jyrkästi. Laitteet voivat antaa hyödyllistä tietoa unen kestosta ja unirutiineista, mutta yksittäinen unipiste tai yökohtainen mittaustulos ei kerro koko totuutta. Yksinkertaisin mittari on edelleen se, herääkö aamulla levänneenä.
LUE MYÖS:
Juotko iltakahvia? Aivoissa tapahtuu jotain yllättävää (VU 31.5.2026)