Suomen ulkoministeriö on julkaissut ohjeita Ukrainassa vapaaehtoisina taisteleville suomalaisille ja heidän omaisilleen. Ukraina käy YK:n peruskirjassa oikeutettua puolustustaistelua Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan. Ministeriö muistuttaa, että Suomi tukee Ukrainaa monin tavoin, mutta ei lähetä tai kannusta ketään lähtemään taistelutehtäviin.
Ohjeet kertovat, että Suomi tukee Ukrainassa olevia suomalaisia konsulipalvelulain mukaisesti. Ministeriö ohjeistaa myös lähtövalmisteluissa ja kannustaa tarkistamaan paitsi matkavakuutuksen, myös kannustaa järjestämään kotimaassa käytännön asiat siltä varalta, että oma paluu viivästyy tai jää kokonaan tapahtumatta.
Ministeriö kertoo perusasiat vapaaehtoisen palvelussopimuksesta Ukrainan asevoimien kanssa ja muistuttaa, että Ukrainassa noudatetaan Ukrainan lainsäädäntöä. Ministeriö neuvoo, ettei voi avustaa palvelussopimuksen tekemisessä tai siitä irtautumisessa.
Ministeriö kertoo mahdollisesta vapaaehtoisen haavoittumisesta, että lääkinnällisestä hoidosta vastaa Ukrainan asevoimat. Evakuointilentoja ei ole mahdollista järjestää edes omalla kustannuksella, sillä Ukrainan ilmatila on suljettu.
Kaatumisesta ministeriö kertoo, että kuolemantapauksessa vapaaehtoinen voi saada merkinnän KIA tai MIA. KIA (Killed in Action) tarkoittaa kuollutta ja MIA (Missing in Action) taistelussa kadonnutta. Kuolleen statuksen taistelija saa vain siinä tapauksessa, että hänen ruumiinsa paikannetaan ja saadaan noudettua taistelukentältä. Ruumis tunnistetaan ja kuolinsyy selvitetään, mikä voi kestää kauan. Näissä tapauksissa suurlähetystö ja ulkoministeriö avustavat yhteydenpidossa. Ukrainan asevoimilla on sopimushautaustoimisto, joka huolehtii järjestelyistä ja Ukrainan asevoimat vastaa vainajan kotiuttamisesta palvelussopimuksen mukaisesti.
Jos vapaaehtoinen on kadonnut, suurlähetystö Kiovassa voi omaisten pyynnöstä pyrkiä selvittämään, onko kadonnut jäänyt sotavangiksi. Sota- ja panttivankitilanteissa on tyypillistä, että läheiset saavat yhteydenottoja erilaisilta yksityisiltä toimijoilta, jotka tarjoavat neuvottelu- tai välityspalvelujaan. Tällaiset tarjoukset johtavat hyvin harvoin luvattuun lopputulokseen, ministeriö huomauttaa.
Olosuhteista ja todisteista riippuen kadonneen omainen voi hakea myös kuolleeksi julistamista. Tapauksesta riippuen sitä voi hakea heti tai vasta viiden vuoden kuluttua katoamisesta.
Ministeriö huomauttaa myös Ukrainan vapaaehtoisia taistelijoita tukevista yhdistyksistä. Ne voivat joskus auttaa myös sellaisissa asioissa, joissa viranomaiset eivät. Ne voivat esimerkiksi hankkia varusteita tai avustaa kuljetuksissa. Ministeriö huomauttaa kuitenkin, että osa yhdistystoimijoista saattaa tuoda julkisuuteen asioita, joita sieltä on mahdoton poistaa.
Verkkouutisten tietojen mukaan Suomessa on sattunut enemmän kuin yksi tapaus, joissa eräs pienyhdistys ei ole kunnioittanut vapaaehtoistaistelijan omaisten tahtoa olla tuomatta taistelijan kuolemaa julkisuuteen.
Noin kymmenen suomalaista vapaaehtoista on kaatunut tai kadonnut Ukrainassa talven 2022 jälkeen. Vapaaehtoisia avustavista järjestöistä tunnetuin Your Finnish Friends ry laski aiemmin tammikuussa MTV:lle, että Ukrainassa on ollut vapaaehtoisina jo lähes 200 suomalaista.
