Historioitsijan ja Harvardin yliopiston Ukrainan tutkimuslaitoksen johtajan Serhi Ploh’in mukaan Ukraina on onnistunut varmistamaan olemassaolonsa itsenäisenä valtiona ja kansakuntana.
– Vaikka ei ole läheskään selvää, milloin nykyinen sota päättyy, ei ole epäilystäkään siitä, että torjumalla Venäjän hyökkäyksen sekä mobilisoimalla sen kansakunnan ja puolet maailmasta oman suvereniteettinsa ja alueellisen koskemattomuutensa puolustamiseen Ukraina on varmistanut jatkuvan olemassaolonsa itsenäisenä valtiona ja kansakuntana.
– Sodasta, jota usein luonnehdittiin Venäjän sodaksi Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan, tuli itse asiassa Venäjän ja Ukrainan välinen sota siinä mielessä, että hyökkääjät ovat kohdanneet valtavaa vastustusta ei pelkästään partisaaniryhmien, vaan vahvan, säännöllisen armeijan taholta, Ploh’i kirjoittaa tutkimuslaitoksen verkkosivuilla.
Perjantaina on kulunut vuosi Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkamisesta. Vuoden aikana yli kahdeksan miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa, kymmeniä tuhansia on kuollut tai haavoittunut ja iso osa Ukrainan infrastruktuurista tuhoutunut.
– Ukrainan valtio osoitti pystyvänsä selviytymään ja toimimaan säälimättömässä sodankäynnissä siinä määrin kuin muutamat Euroopan naapurivaltiot kokivat jopa 1900-luvun sotien aikana.
Historioitsijan mukaan Ukrainan onnistunut puolustustaistelu tulee vielä muokkaamaan myös Venäjän tulevaisuutta. Hänen mukaansa Venäjän on luovuttava menneisyyden imperialismista.
– Maksamalla valtavan hinnan hyvinvointia ja kansalaistensa verta, Ukraina lopettaa Venäjän ylivallan aikakauden suuressa osassa Itä-Eurooppaa ja haastaa Moskovan vaatimukset ensisijaisuudesta muualla entisen Neuvostoliiton alueilla.
Serhi Ploh’in mukaan monille Ukrainan ystäville Venäjän hyökkäyssota edustaa ensimmäistä sellaista suurta sotaa toisen maailmansodan jälkeen, jossa “moraalisissa ulottuvuuksissa on vain vähän harmaan sävyjä”.
– Monille tämä sota on ensimmäinen ”oikeudenmukainen sota” sitten vuosien 1939–1945 maailmanlaajuisen konfliktin, sodan, jossa oli alusta asti hyvin selvää, kuka oli hyökkääjä ja kuka uhri, kuka konna ja kuka sankari ja kenen puolella halusi olla.
Historioitsijan mukaan on selvää, että länsimaiden tuen Ukrainan taistelulle on jatkuttava.
– Ukraina on edelläkävijä tässä taistelussa demokraattisen maailman arvojen puolesta, ja meidän pitäisi jatkaa tämän taistelun tukemista. Tämä ei koske vain Ukrainaa. Se koskee meitä kaikkia.