Pietarissa vuonna 1985 syntynyt ja kasvanut Maxim Fedorov muutti parikymppisenä Suomeen ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta joitakin vuosia myöhemmin.
Vuonna 2013 hän pääsi töihin Ylelle, kun siellä aloitettiin venäjänkieliset uutiset. Ukrainan sodan alettua hänestä tuli Ylen toimittaja Kiovaan. Maan kieli on tuttua, koska Fedorovin äiti on ukrainalainen.
Fedorov kertoo kirjassaan uutisoinnissa esillä olleista ja joskus vähemmälle huomiolle jääneistä ukrainalaisista kaupungeista, kylistä ja alueista.
Eriasteisesti tuhottuja kaupunkeja on Ukrainassa paljon. Monien kokonaan tai valtaosin tuhoutuneiden kaupunkien kohdalla joudutaan väistämättä kysymään, kannattaako niitä enää jälleenrakentaa.
Itä- ja Etelä-Ukrainan kaupunkien kohdalla mistään jälleenrakentamisesta ei voida edes puhua, ennen kuin sota joskus päättyy. Lisäksi monia Donbasin kaupunkeja tuskin enää rakennetaan uudelleen. Niiden olemassaolo oli sidoksissa paikallisiin teollisuuslaitoksiin, jotka tuhoituivat sodassa. Sodan jälkeisessä Ukrainassa valtavia metallitehtaita ei todennäköisesti enää pystytetä uudelleen.
Ukrainan hallitus on luvannut jälleenrakentaa hinnalla millä hyvänsä sellaisia maan itäosassa sijaitsevia kaupunkeja, joista on sodan aikana tullut ukrainalaisten vapaudentaistelun ja lannistumattomuuden symboleita.
Yksi sellainen on Bahmut, jonka alueella taisteltiin verisesti kymmenen kuukautta ja nyt 1500-luvun loppupuolella perustetusta kaupungista ei ole juuri mitään jäljellä. Muita kartalta kadonneita kaupunkeja ovat muun muassa Marjinka ja Avdijivka. Molemmat olivat huomattavia teollisuuskaupunkeja, esimerkiksi Avdijivkassa oli Euroopan suurin koksitehdas.
Aina tuhot eivät ole johtuneet tulituksesta. Hersonin vastarannalla sijainneita asutuskeskuksia hävisi Kahovkan padon räjäytyksen seurauksena kesällä 2023. Myös Herson oli ainakin osittain veden vallassa tragedian seurauksena, mutta kaupunkia pidetään esimerkkinä siitä, että elämä voi jatkua tuhoista huolimatta.
Fedorov arvioi, että Ukraina voi olla sodan jälkeen avoin esimerkiksi uusille rakennuskokeiluille, joissa luodaan hiilineutraaleja kaupunkeja tekoälyn suunnittelemista uudenlaisista materiaaleista.
Harkova
Harkova on Ukrainan tärkeimpiä yliopisto- ja koulutuskeskuksia, mikä heijastuu moneen asiaan. Harkovalaiset puhuvat hyvää ukrainaa, vaikka valtaosa heistä on venäjänkielisiä.
Harkova joutui Venäjän hyökkäyksen kohteeksi heti sodan alettua. Venäjän joukot etenivät nopeasti rajan yli ja pääsivät kaupungin lähistölle. Hyökkäyksen neljäntenä päivänä venäläiset tunkeutuivat Harkovan keskustaan saakka, mutta vihollinen saatiin torjuttua eikä kaupunkia missään vaiheessa miehitetty.
Silti venäläisten ilmaiskut jatkuivat. Hyökkäyksen ensimmäisen vuoden aikana Harkovassa tuhoutui noin 5 000 rakennusta, joista noin puolet oli julkisia rakennuksia, kuten kouluja ja terveydenhuoltolaitoksia.
Harkova siis säästyi valtaukselta, mutta noin kolmasosa kaupungin lähialueesta oli miehitettynä yli puoli vuotta. Taistelut olivat niin rajuja, että vapautuksen jälkeen Harkovan alueen kerrottiin olevan Ukrainan pahimmin hävitettyjä seutuja. Siellä on tuhottu lähes 11 000 erilaista kohdetta, muun muassa 7 000 asuintaloa.
Miinat ovat suuri ongelma. Fedorovin mukaan Harkovan alueella on yli miljoona hehtaaria maatalousmaata, jossa on venäläisten miinoja. Sodan alussa Venäjä käytti sekä vanhempia miinamalleja, jotka reagoivat kosketukseen, sekä uudempia, jotka reagoivat liikkeeseen.
Miinanraivaus on niin hidasta, että monet tilalliset joutuisivat odottamaan vuosia ennen kuin heidän peltonsa saataisiin viranomaisten toimesta puhdistettua miinoista. Siksi jotkut maanviljelijät ovat rakentaneet omatekoisia miinanraivauskoneita.
Odessa
Sodan alettua helmikuussa 2022 Ukrainan tärkein satamakaupunki Odessa oli venäläisten selkein kohde etelässä, mutta eteneminen pysähtyi noin sadan kilometrin päähän kaupungista. Silti koko sodan ajan kaupunki ja sen ympäristö ovat olleet venäläisten ilmaiskujen kohteina.
Ukrainalla on pitkä maaraja Moldovan kanssa, ja siitä on tullut liikekannallepanoa pakoilevien ukrainalaismiesten yksi tärkeimmistä pakoreiteistä. Erityisesti Odessan alueen eteläosa on karkureiden suosiossa. Vaikka ukrainalaiset rajavartijat yrittävät estää maastapakoa, miehiä pakenee Moldovaan jalkaisin maastoa pitkin.
Lähellä Odessan alueen etelärajaa, Käärmesaarella, tapahtui sodan tähän asti kuuluisin episodi. Sodan ensimmäisenä päivänä venäläinen Moskva-sotalaiva ehdotti radioyhteydellä saarella oleville ukrainalaisille sotilaille, että he antautuisivat. Eräs sotilas vastasi viestiin: ”Venäläinen sotalaiva, painu v***uun!” Fraasista tuli pian maailmankuulu, ukrainalaisten sitkeyden todellinen symboli.
Ukrainan posti on jopa julkaissut aiheesta postimerkin, ja meemi ”Russian warship, go fuck yourself” näkyy nykyään monissa tuotteissa. Moskvasta voi todeta, että ukrainalaiset upottivat sen huhtikuussa 2022.
Maxim Fedorov: Sodan näyttämöt. 327 sivua. Docendo 2024.
