Venäjän kannalta suotuisa rauhansopimus aiheuttaisi EU:lle jopa 1,6 biljoonan euron lisäkustannukset sodan päättymistä seuraavien neljän vuoden aikana. Summa on kaksinkertainen verrattuna siihen, mitä Ukrainan voitosta seuraisi, arvioivat Norjan ulkopoliittinen instituutti (Nupi) ja riskienhallintaan erikoistunut Corisk-konsulttiyhtiön tuoreessa raportissaan.
EU:n tällä viikolla tekemän päätöksen Ukrainalle myönnettävästä 90 miljardin korottomasta lainasta on katsottu osoittavan, että jäsenmaat ovat edelleen vakuuttuneita puolustustaistelun rahoittamisen välttämättömyydestä. Ranskalaislehti Le Figaron mukaan kyse ei ole vain Euroopan turvallisuudesta, vaan myös Venäjän voiton potentiaalisesta hinnasta.
Jos Vladimir Putinin Venäjä voittaisi sodan, Euroopalle aiheutuisi siitä 1,2–1,6 biljoonan euron kustannukset vuosina 2026–2029. Jos Ukraina kykenee torjumaan vihollisen hyökkäyksen, summa olisi puolet pienempi eli noin 522–838 miljardia euroa, Nupi ja Corisk päättelevät.
Raportissa on tarkasteltu kahta skenaariota, joista ensimmäisessä hyökkääjän joukot etenevät Dneprille ja pakottavat Ukrainan hyväksymään Kremlin sanelemat rauhanehdot. Toisessa Ukraina läntinen tuki takaa Ukrainalle edellytykset hyökkääjän miehittämien alueiden osittaiseen takaisinvaltaukseen ja maan elintärkeät intressit turvaavaan sopimukseen.
– Oletamme, että Ukrainan päätyminen Venäjän täysin miehittämäksi tai myöskään kaikkien miehitettyjen alueiden vapauttaminen eivät ole todennäköisiä seuraavien viiden vuoden aikana, raportin kirjoittajat toteavat.
Ensimmäisessä, Venäjän kannalta voittoisassa skenaariossa läntiseen Eurooppaan tulisi 6–11 miljoonaa uutta ukrainalaispakolaista, mikä johtaisi EU-maiden kasvaviin budjettivajeisiin, sosiaalietuuksien leikkauksiin, populistipuolueiden kiihtyvään nousuun ja poliittisen polarisaation lisääntymiseen. Tämä voisi aiheuttaa 338–463 miljardin euron kustannukset.
Venäjän kasvavasta sotilaallisesta uhasta erityisesti Suomea, Baltian maita ja arktista aluetta kohtaan koituisi puolestaan arviolta yli 250 miljardin euron kulut seuraavien neljän vuoden aikana. Skenaario edellyttäisi Euroopalta myös noin 425 miljardin sotilaallista, sosiaalista ja humanitaarista tukea Ukrainalle, jotta se kykenisi torjumaan Venäjän uudet hyökkäykset. Euroopan lisäkustannukset vuosina 2026–2029 voisivat siten nousta yhteensä jopa 1 633 miljardiin euroon.
Toisessa, Ukrainan kannalta suotuisassa skenaariossa Eurooppa toimittaisi maalle niin paljon aseita, että se voi varmistaa ylivoimansa taistelukentällä. Tästä koituvat lisäkustannukset olisivat arvion mukaan enintään 838 miljardia euroa, eli puolet vähemmän kuin ensimmäisessä skenaariossa. Kyse olisi ensisijaisesti sotilaallisesta tuesta, jolla rahoitettaisiin 95 prikaatia, kahdeksan miljoonaa droonia, 2 000–3 000 tykistöjärjestelmää, 1 500–2 500 taistelupanssarivaunua, 10 000–20 000 panssaroitua miehistöajoneuvoa, ilmapuolustusjärjestelmiä ja pitkän kantaman ohjuksia.
– Ukrainan puolustusteollisuudella on tällä hetkellä huomattava ylikapasiteetti, mutta se tarvitsee lisää rahoitusta voidakseen hyödyntää tätä kapasiteettia ja lisätä tuotantoaan, norjalaisraportissa painotetaan.
