Iskemällä Krimin niemimaalle Ukraina yrittää pakottaa Vladimir Putinin neuvottelupöytään, mutta iskuilla saattaakin olla täysin päinvastainen vaikutus. Näin varoittaa arvostettu Venäjä-tuntija, professori Mark Galeotti The Timesin kolumnissaan.
Krimin merkitys Venäjälle ja Vladimir Putinille on Galeottin mukaan niin suuri, että Ukrainan uhan edessä sodan eskaloiminen voi olla Kremlille houkuttelevin vaihtoehto. Galeotti toteaa Ukrainan olevan nyt voimiensa tunnossa, ja näkevän Krimin saarron vahvana neuvotteluvalttina. Historioitsija Chris Owensin mukaan Ukraina on iskuillaan käytännössä tehnyt Krimille saman kuin Iran Hormuzinsalmelle.
– Vaikka Ukraina on virallisesti sitoutunut ottamaan kaikki miehitetyt alueet takaisiin haltuunsa, Ukrainan hallituksen oma lausumaton oletus on, että sen on osana rauhaa hyväksyttävä Venäjän tosiasiallinen hallinta Krimillä. Jos hän haluaa lopettaa saarron ja eliminoida niemimaahan kohdistuvan uhan — tai jos sen joukot huoltaminen ja ylläpito käyvät Moskovalle kestämättömiksi — on Putinin siksi neuvoteltava Ukrainan kanssa vilpittömin mielin ja Kiovan ehdoilla, Galeotti kuvailee Ukrainan johdon ajattelua.
Ukrainassa on jopa ehdotettu Krimin takaisin valtaamista, mutta tätä pidetään yleisesti liian kunnianhimoisena hankkeena. Eristämällä niemimaan, iskemällä Venäjän toimitusketjuihin ja tekemällä Krimistä ”saaren” Kiova uskoo kuitenkin pakottavansa Venäjän todellisiin rauhanneuvotteluihin.
Takeita strategian onnistumisesta ei kuitenkaan ole, Galeotti toppuuttelee. Osa Venäjän eliitistä olisi varmastikin valmis jäädyttämään konfliktin ja neuvottelemaan ukrainalaisten kanssa, mutta pragmaatikoilla on vastavoimansa.
– On myös maksimalistinen leiri. Hekään eivät halua konfliktin enää pitkittyvän, mutta heidän ratkaisunsa on eskalaatio: satojen tuhansien reserviläisten mobilisointi, varusmiesten (joita ei tähän asti juurikaan ole lähetetty taisteluihin) käyttöönotto sekä mahdollisesti aiempaa aggressiivisemmat peiteoperaatiot Ukrainalle aseita valmistavia tehtaita vastaan Euroopassa.
– He tiedostavat, että tämä olisi Venäjällä erittäin epäsuosittua, mutta uskovat, että lyhyen aikavälin häiriöt ovat hyväksyttävä hinta Donbassin nopeasta valtaamisesta ja mahdollisuudesta pakottaa Kiova heidän rauhanehtoihinsa, Galeotti toteaa.
Sodan eskaloiminen olisi historian valossa Venäjän johdolle riskialtista, Galeotti kirjoittaa, sillä epäonnistumiset sodassa Japania vastaan 1905 ja ensimmäisessä maailmansodassa johtivat suuriin poliittisiin levottomuuksiin ja uudistuksiin. Putin on imagostaan huolimatta Galeottin mukaan ”onneksi” varsin varovainen, eivätkä maksimalistien toiveet toistaiseksi vaikuta saaneen vastakaikua.
Paniikissa Putin voi kuitenkin tehdä äkillisiä huonoja ratkaisuja, brittiprofessori varoittaa.
– Jos hän pelkää, että Krimin menetys tai pelkkä kyvyttömyys suojella sitä ei pelkästään tahraa hänen perintöään vaan mahdollisesti myös syöksee hänet vallasta, voi hän ryhtyä neuvottelemaan — mutta yhtä hyvin hän voi korottaa panoksia.