Ukrainan ”sotilaspingviinit” tulivat rintamalle Etelämantereelta

Monet kaukaisella tutkimusasemalla työskennelleet halusivat palata puolustamaan kotimaataan.
Vernadskyn tutkimusasema Galindezin saarella. / Lewnwdc77
Vernadskyn tutkimusasema Galindezin saarella. / Lewnwdc77

Yli 30 henkilöä on palannut Ukrainan kaukaiselta tutkimusasemalta Etelämantereelta liittyäkseen taisteluun Venäjää vastaan.

Niin sanotut ”sotilaspingviinit” työskentelivät Vernadskyn tukikohdassa 15 000 kilometrin päässä Ukrainasta. Helmikuussa 2022 alkanut sota vaikutti myös asemalla olleisiin tutkimusryhmiin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Juri Lyshenko oli sodan alkaessa laivamatkalla neljännelle työjaksolleen. Monet ryhmän jäsenistä lähtivät heti kohti kotimaataan, mutta diesel-teknikkona toiminut Lyshenko oli tehtävän kannalta kriittinen. Hän pääsi takaisin vasta vuoden päästä.

– Perheeni oli Harkovassa, mutta en pystynyt vaikuttamaan tilanteeseen millään tavalla tai tukemaan heitä, mies sanoo Radio Free Europelle.

Retkikunnan paluun jälkeen Lyshenko värväytyi välittömästi asevoimiin. Antarktikselta palanneet alkoivat kutsua itseään ”sotilaspingviineiksi”.

– Menin värväyspisteelle liittyäkseni uudelleen asevoimiin, koska minut oli aiemmin rajattu ulos ikäni vuoksi. Helpotuin päästessäni mukaan, Juri Lyshenko toteaa.

Hän päätyi Donetskin ja Harkovan alueilla taistelleeseen jalkaväen rynnäkköyksikköön, mutta haavoittui vakavasti Venäjän tykistötulessa. Lyshenkon oikea jalka amputoitiin, ja hänet lähetettiin Kiovaan kuntoutuskeskukseen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Myöhemmin Venäjän ohjus osui sairaalaan vain 15 metrin päähän Lyshenkon sängystä, mutta ei räjähtänyt.

Monet ukrainalaiset tutkijat ja teknikot työskentelivät Neuvostoliiton 12 eri tutkimuslaitoksessa Etelämantereella. Venäjä vaati niitä myöhemmin itselleen. Ukraina päätyi ostamaan Vernadskyn tukikohdan Britannialta vuonna 1996.

Jalkansa menettämisestä huolimatta Juri Lyshenko palasi Etelämantereelle vuonna 2025. Monet Vernadskyn asemalta tuolloin palanneet liittyivät suoraan Ukrainan asevoimiin.

Sota Ukrainassa ei ole arvion mukaan heikentänyt Kremlin kykyä uhata länttä.
Arvokkaan kaluston tuhoutuminen on avannut ilmatilan Ukrainan lennokeille.
Ukraina tavoittelee tekoälyyn perustuvaa seuraavan sukupolven armeijaa.
Mainos